Motto: "Tango ei ole tanssi, vaan se on
kulttuuri."
Riitta Piilo vaikutti tärkeällä tavalla Marjutin ja minun
ymmärrykseen siitä, mistä argentiinalaisessa tangossa on kyse, kun onneksemme
löysimme harrastuksemme alkutaipaleella tiemme Riitan vetämälle tangomatkalle
Buenos Airesiin. Näistä matkoista tarkemmin tuonnempana, mutta niiden
perusajatus heijastuu Riitan vastauksesta (yllä oleva lainaus), kun aloitin
haastattelun kysymällä "mistä aloitetaan?".
Tavatessamme tätä haastattelua varten oli kuutisen vuotta
ehtinyt vierähtää. Kaikki nämä vuodet oli tangoharrastuksemme pohjavireenä kulkenut Riitan tangoreissussa sekä
tajuiseen muistiin että alitajunnan syövereihin iskostuneet tiedot ja
tunnelmat. Nyt sain tilaisuuden havaita, että asioiden merkityksiin ja ytimiin
hakeutuminen ei koske Riitalla ainoastaan tangoa, vaan myös elämää
yleisesti.
KULTTUURIPERINTÖÄ
Multialainen sukutila, jonne Riitta pari vuotta sitten
muutti Jyväskylästä, sekä henkii yleistä kulttuurihistoriaa että kätkee
seiniensä sisään runsaan sukuhistoriikin.
Tilan vanhimman talon, vuonna 1834 rakennetun, mutta edelleen
suoraharjaisena seisovan hirsirakennuksen sivukamarissa ovat Piilojen usean
sukupolven edustajat syntyneet − heidän joukossaan Riitta itse!
 |
Riitta sukutilan vanhimman talon kuistilla. Oikeanpuolimmaisen ikkunan kohdalla on Riitan syntymähuone.
|
Vanha päätalo on kesäkäytössä mm. tangotreeneihin, ja on
siellä pidetty milongakin. Syntymäkamarissaan Riitta nukkuu suviyöt. Tuskin
voisi kouriintuntuvammin olla kytköksissä menneisyyteen! Talon pirtti on vaikuttavan kokoinen ja sisustukseltaan
edelleen sellainen, kuin mitä Riitta muistaa lapsuudestaan. Huomio kiinnittyy umpipuiseen kehtoon, jonka
reunalla lepää tanssikenkäpari. Siinä
kehdossa Riittaakin on keinutettu, ja niillä kengillä Riitta on kuluttanut
monet parketit. Ja umpipuuta on ollut myös Riitan sisukkuus, jolla hän on
voittanut uskomattomilta kuulostavia esteitä, joista jäljempänä kerrotaan.
 |
| Riitan kehto. |
KOHTAAMISIA
Riitta kertoo olleensa varhaislapsuudessa luonteeltaan
"vetäytyvä ja huono kohtaamaan". Kuin vastakohtana tälle hän
muistelee joutuneensa jo 10-vuotiaasta suvun "puheterapeutiksi",
jonka korviin kannettiin asioita, joita ei muille saatettu sanoa. Eikä hän
ollut kuin varhaisteini, kun hän joutui olemaan se henkilö, joka puhui aseella
varustautuneen, itsemurhalla uhkaavan sukulaismiehen luopumaan teostaan.
Muutto parikymppisenä au-pair pestiin Berliiniin avarsi
maalaistytön maailmankuvan. Hän muistelee mielihyvällä, miten siellä
ystävyyssuhteet olivat välittömämmät kuin Suomessa, ja miten siellä oltiin avoimia
kaikelle vieraalle. Berliinissä asui aikaisemmista satunnaisista tapaamisista
tuttu mies, ja ennen pitkää Riitasta tuli saksassa Frau. Riitta muistelle
tapahtumarikasta Berliinin aikaa runsaine kulttuuriaktiviteetteineen; oli
jatsia, oopperaa, balettia, sinfoniaa, pienet ja isot teatterit, sekä tietenkin
myös Berliinin kuuluisat kapakat. Purjeveneellä koluttiin lähes kaikki lomat
Tanskan pikku saarten lomassa , aina Öölantiin ja Gotlantiin, mukana veneessä
koira "ensimmäinen koirani, mieheltäni saatu". Myös
valakuvausharrastus on peräisin noilta vuosilta.
 |
| Veneellä Wannseellä ja kuvaamassa Teufelsbergillä. |
Ihmisten välisestä avoimesta kohtaamisesta hän on saanut
nauttia myös Argentiinassa. "Kun tömähdän Buenos Airesin maaperälle, päivä
täyttyy nopeasti tapaamiskutsuista". Tervetulleeksi toivottavat niin
yläkerran rouva rappukäytävässä, naapuritalon señora parvekkeeltaan, kuin myyjä
lähikioskissa. Sellaisten elämysten jälkeen sitä kokee Suomen tyhjäksi.
"Kohtaamisen luontevuutta ja helppoutta kaipaan".
Argentiinalaisen tangon yhteisöissä kohtaamisilla on
merkityksensä meilläkin, mutta Latinalaisessa Amerikassa kohtaamisen kulttuuri
on läsnä kaikkialla, ja Saksassa ´vanhat´ kohteliaisuussäännöt ovat yleisesti
voimassa, tervehtimisineen ja vieraan henkilön teitittelyineen. Riitta vertaa
teitittelyä tandan ensimmäiseen kappaleeseen, jossa otetaan toiseen tuntumaa.
"Ja tunti hyvässä tuntumassa tanssittua tangoa vastaa puolensataa tuntia
psykoterapiaa".
RAAJARIKOSTA TANSSIJAKSI
Tienatakseen rahaa kasettinauhuriin, Riitta oli 12-vuotiaana
nostelemassa painavia puulaatikoita metsän reunassa, kun "selässä
pamahti". Alaselässä oli tapahtunut nikaman vakava siirtymä.
"Konttasin kotiin".
Selkäkivuista huolimatta, ja vaikka jalkeille pääsyyn
saattoi aamuisin kulua tunteja, Riitta
pärjäili vuosia joten kuten, mutta oman kömpelyytensä kohtaaminen oli
nöyryyttävää. Vuonna 1996, kun tilanne oli huonontunut, mutta leikkaus oli
todettu mahdottomaksi, hän pääsi puoli vuotta kestäneeseen kuntoutukseen, jolla
hänen kävelyään saatiin kohennettua. Myöhemmin hän on turvautunut myös
Alexandertekniikkaan ja kiinalaisiin hoitoihin.
Vaikeasta lähtökohdasta huolimatta Riitta päätti aloittaa
tanssin, ja hän kertoo naurahtaen kävelleensä kilometrikaupalla takaperin
"milloin metsässä, milloin sisällä". Koroilla tanssiminen oli iso
haaste, joka selätettiin asteittain, Alexanderteknikkan opettaja Päivi
Sarasteen avulla. "Aina kun korkoon tuli puoli senttiä lisää, tein
ahkerasti Alexandertekniikan harjoituksia, uuden pystyasennon vuoksi".
Riitta kertoo, että vasen puoli on jäänyt oikeaa huonommaksi. Hän pyrkii
opettelemaan uudet liikkeet ensin oikealla puolellaan, koska sille puolelle
"oppi siirtyy nopeammin".
BUENOS AIRES
Buenos Airesissa ja sen tangopiireissä Riitta on viettänyt
niin paljon aikaa, että "siellä minut tunnetaan paremmin kuin
Suomessa". Ensimmäinen matka oli vuonna 2004, ja vuodesta 2006 alkaen hän
vietti Buenos Airesissa vuosittain kolme kuukautta. Vasta viimeiset kolme
vuotta nämä matkat ovat jääneet väliin.
Heti ensimmäisestä Buenos Airesin matkasta alkaen, hän
toteaa, "aloin tanssia lähiotteessa". Alkuaikojen tärkeä opettaja oli
Javier Antar, joka puolestaan on Gustavo Naveiran ja Chicho Frumbolin
kouluttama, ja viimeksi mainitun silloiselle partnerille, Lucia Mazerille
Riitta opetti myöhemmin eräässä vaiheessa kehotyöskentelyä.
Riitan muita
opettajia ovat olleet mm. Maria Trubba, Adriana Naveira joka "opetti
kontrolloimaan perässä tulevaa jalkaa", sekä Federico Naveira, joka
tanssitti paljon ja "oli uskomaton viejä". Riitta kertoo Federico
Naveiran ansiosta saaneensa vuoden 2008 matkalla varsinaiseen ahaa-elämyksen
siitä, kuinka mukavaa tanssi lähiotteessa voikaan parhaimmillaan olla − ja
hänen päätöksensä jatkaa tämän tanssin parissa vahvistui. Silloin, kymmenisen vuotta sitten, oli Riitan
suosiman tanssipaikan Practica-X:n kävijöissä monia kuuluisuuksia, kuten Pablo
Inza, Chicho Fruboli, Oscar Garcia, Farfanon veljekset sekä Lucia Mazer.
 |
| Maxi Gomezin kanssa kurssimainoksessa ja Donato Juarezin kanssa tangohotellin tunnilla. |
Riitan opettajista on vielä ehdottomasti mainittava Jorge
Firpo, jonka yksityistunneilla Riitta kävi vuosina 2009-2011. Monesti tunti pidettiin Firpon
yksityiskodissa Villa Crespon kapunginosassa. Riitta kuvaa Firpoa tiukaksi
opettajaksi, joka myös kertoi paljon asioita tangon historiasta − olihan hän
nuorempana mm. ollut Miguel Calón orkesterin kanssa kiertueella. Riitta toteaa,
että Firpo oli "vahva persoona kontaktiopetuksessa". Hän muistelee
erityisesti, miten tarkka Firpo oli keskittymisen suhteen. Jos jokin ulkoinen häiriö, kuten oven
kolahdus, hetkeksikään vei Riitan huomion muualle, Firpo huomasi sen
välittömästi. Firpon koulutuksessa Riitan itseluottamus tanssijana kasvoi.
"Menetin pelkoni tehdä väärin", hän kuvaa. Myös milongojen
tanssittajat huomasivat jotakin, ja häntä alettiin hakea. Kaikille seuraajille
Riitta vinkkaa, että "Milonguerot hakevat naisia, jotka näyttävät
tyytyväisiltä".
 |
| Jorge Firpon kanssa canyengea opettamassa Tampereella 2011. |
MAESTRA DE TANGO
Ajatus kouluttautua tango-opettajaksi Argentiinassa tuli
Firpolta, joka kehotti Riittaa ryhtymään siihen. Jo pelkkä ajatus siitä hämmensi häntä
suuresti, mutta Firpo oli kiinnittänyt huomiota Riitan tapaan kohdella
oppilaita, kun tämä oli toiminut Firpon assistenttina tämän tunneilla. Sanoilla
"Sos maestra y podes ser una gran maesta como tratas a la gente - como
maestra de baile social" Firpo ennusti Riitasta tulevan autenttisen
argentiinalaisen tangon kyvykäs opettaja − ja tämä kannustus ei unohtunut!
Riitta toteaa, että omasta aloitteestaan hän ei kyllä olisi uskaltanut hakeutua
tähän erityiskoulutukseen, joka oli tarkoitettu jo opettajina toimiville, ja
jonka olivat käyneet mm. Italiassa vaikuttavat Silvia Colli ja Paola Perez.
Kyseessä oli useiden viikkojen intensiivinen, kokopäiväinen
perehtyminen tangopedagogiikkaan. Lävitse käytiin eri lajien opetukseen liittyviä
erityispiirteitä (canyengue, milonga, tango nuevo, tango salon, tangovals ),
musikaalisuutta, opetustekniikoita mutta myös itse tanssitekniikkaa ja siihen
liittyviä harjoitteita. Työaika päivittäin oli 9 tuntia ja sen lisäksi
harjoittelut omalla ajalla. Näyttökoe vaadittiin, ja se sujui vallan espanjan
kielellä, vaikka tämä hieman jännitti Multian tyttöä. Keväällä 2011 Riitta sai
käteensä Maestra de Tangon todistuksen.
KEHOTYÖSKENTELY
Riitan ammatillinen erikoistuminen on sisältänyt runsaasti paneutumista ns. kehopsykoterapiaan.
Tunteille ominaista on, että ne aiheuttavat aina kokonaisvaltaisen
kehoreaktion. Jos tunnetaan esim pelkoa, se
tuntuu aina lihasjännityksenä ja sympaattisen hermoston reaktiona.
Ajatus pelosta ei aiheuta samaa. Jos keho on täysin rento, ihminen ei voi
tuntea pelkoa.
Vaikka virallisempiakin kehoterapiamuotoja on olemassa, myös
tango on nimenomaan sitä. Kaikki tunteet löytävät ilmentymänsä kehoreaktiona ja
siksi tango koskettaakin meitä hyvin monella tasolla. Tulee myös muistaa, että
kosketusaisti on tähän maailmaan tullessamme ensimmäisenä läsnä (kuulo ja näkö
eivät ole vielä niin aktiivisia) − siksi "hyvä kosketus" tangossa
koskettaa myös pintaa syvemmälle ja saattaa nostaa pintaan kaipuuta menetetystä
hyvästä, tai toisaalta vahvistusta siitä, että elämä kantaa ja on vähintäänkin
arvokas kokemus. Kehossamme on meidän
koko elämämme muistissa - ja etenkin ne purkamattomat tunteet. Siksi tango voi
välillä tuntua jopa ahdistavalta − koska pelkäämme vaikkapa surun nousemista
pintaan. Surun, jota on pidätelty ehkä kauankin kuoren sisällä. Mutta toki myös
kaikki positiiviset resonanssit voidaan kohdata kehotyöskentelyn kautta, ja
myös tangossa.
OPETTAMINEN
Tangon opetuksessa Riitalla on selvät periaatteet. On tarjottava oppilaille "a safe learning
environment", jossa heillä on turvallinen olo. Tulee selvittää kunkin oppilaan vahvuudet ja
voimavarat, ja hyödyntää niitä. EI pidä lähteä siitä, mitä oppilas EI osaa!
Oppilaan olisi opittava huomioimaan niin musiikki kuin partnerin ja omat
liikkeet. Jos tanssijan huomio on siinä, että "miltä näyttää", hän
joutuu pois tunnetilastaan, pois partneristaan, pois musiikista.
Alkuvuosina Riitta opetti jonkin verran kursseilla
Jyväskylässä. Seminaarit tuli pidettyä mm. Lucia Mazerin sekä Maxi Gomesin
kanssa. Viime vuodet hän on Suomessa lähinnä antanut yksityistunteja. Enemmän
kuin Suomessa, hän laskee olleensa aktiivinen kouluttajana Argentiinassa,
toimiessaan tuntemiensa opettajien assisstenttina. Hän teki myös ns. taxi dancer -hommaa, eli
toimi paikalle tilattuna harjoitusparina kursseilla tai tanssiparina
milongassa.
 |
| Caseron Porteño tammikuulla 2011. |
Riitan ymmärrys argentiinalaisen tangon taustalla olevan
kulttuurin merkityksestä ilmeni konkreettisesti hänen viitenä vuotena
järjestämillään pienryhmämatkoilla Buenos Airesiin, ihastuttavaan
tangohotelliin nimeltä Caseron Porteño. Vaikka tämän kirjoittaja on kumppaninsa
kanssa tehnyt viisi myöhempääkin Buenoksen matkaa, niin Riitan ryhmässä
matkaaminen jäi mieleen unohtumattomana kokemuksena. Jo ensimmäisen perillä
olopäivän aamiaisella Riitta jakoi tietoa maasta ja sen kulttuurista − sekä
ison pussillisen empanadoja. Riitan opastamana tutustuttiin kaupunkiin,
tanssikenkäkauppoja unohtamatta, ja saatettiin paikalliseen milongaan.
Tangohotellien tapaan myös Caseron Porteñossa oli päivittäin
hotellin tarjoama ryhmätunti, mutta meidän ryhmälle Riitta pani asiat vielä
paremmaksi, ja saimme omaksi opettajaksemme Nicolas Schellin, parinaan Riitta.
Hän kehui Nicolaksen vientiä erityisen erinomaiseksi, eikä suotta − myöhemmin
Nicolas on kahdesti yltänyt tangon maailmanmestaruuskisojen hopeasijalle! Myös aiempien vuosien ryhmämatkalaiset olivat
saaneet nauttia opetusta huipputekijöiltä kuten mm. Donato Juarez ja Jorge
Firpo. Kaikkia näitä maestroja Riitta luonnehtii sanomalla, että heillä on
"parhaat sylit" − ja tunnusmerkkinä selkeä, turvallinen vienti.
 |
| Riitta ja Nicholas Schell tangohotellin harjoitussalilla. |
Tangon opettamiseen kuuluu laajassa merkityksessä myös
kansainvälisten opettajien kotimaisten vierailujen järjestäminen, ja myös tällä
saralla Riitta on ollut aktiivinen. Pyydettäessä hän luettelee Suomeen vierailulle
hankkimiensa opettajien nimiä. Hänen itsensä järjestäminä tulivat ainakin Maxi
Gomez, Facundo Gil Jaurequi, Maria Trubba, Javier Antar, Lucia Mazer, Donato
Juarez ja Cecilia Demagistre. Riitan ehdottamina ja Tango Arconin kutsumina
ovat Jyväskylässä vierailleet mm. Jorge Firpo sekä Federico Farfaro ja Liesl
Bourke.
KOIRAT
Kun vierailija saapuu Piilonperälle, häntä on ensimmäisenä
vastassa kaksi hännän heiluttajaa, tai kolme jos paikalla on myös hoitokoira,
kuten minun vierailullani. Koirat tuntuvat emäntänsä elämänfilosofian
mukaisesti suhtautuvan vieraaseen tekijään utleliaan iloisesti, ei lainkaan
vihamielisesti. No, 50-70 kilon iloisuudessakin voi tulijalle olla hieman
ylimääräistä pitelemistä, mutta häneen tutustuttuaan koirat asettuvat nopeasti
aloilleen.
 |
| Vasemmalla vieraileva tähti Jedi, keskellä juniorikoira Nelson ja oikealla konkari Nanook. |
Riitta kertoo, että koirat ovat aina kuuluneet hänen
elämäänsä. Ne ovat ryhdittäneet sitä ja ennen kaikkea tuoneet paljon iloa.
Koska vesi on Riitalle tärkeä elementti, se on näkynyt myös
koirarotuvalinnoissa. Jo Länsi-Berliinin aikoihin hänen elämäänsä kuului
vesipelastukseen suuntautuva Landseer-rotuinen koira Dr. Blitz. Paitsi
moniviikkoisilla purhehdusreissuilla, tämä kulki mukana myös Berliinin
yöelämässä − jopa elokuvissa se oli mukana, vaikka 84 kg koiraa ei ollut aina
helppo mahduttaa istuinrivien väliin. Sen jälkeen tuli toinen Landseer
nimeltään Don, ja Suomeen muutettua
porukkaan liittyi kodinvaihtajana kaukaasianpaimenkoira Emma. Viimesimmät
kaverit ovat kuvassa näkyvät Newfoundlandinkoirat Nanook ja Nelson.
 |
| Riitta ja Baywatch Nanook odottavat vuoroaan Viron kansainvälisellä vesipelastusleirillä 2014 |
Koirat pitävät huolen arkiliikunnasta ja harrastus
vesipelastuksen merkeissä pitää huolta niin koirien kuin emännänkin kunnosta.
Tämän kirjoituksen ilmestymisen aikoihin ovat uintitreenit siirtyneet
ulkovesistä halliin koirauimalaan − onhan vesipelastajan pidettävä
uintikuntoaan yllä myös talven aikana!
¿Y EL FUTURO?
Kun ajattelee Riitta Piilon syvällistä kokemusta
argentiinalaisesta tangosta, sen taustakulttuurista ja tangon opettamisesta, on
vahinko että tämän laajan osaamisen hyödyntäminen on jäänyt melko niukaksi.
Allekirjoittanut on houkutellut Riittaa tulemaan jakamaan oppiaan Turkulaisille
harrastajille, mutta esteenä on ollut hankala välimatka yhdistettynä
koiranhoitopulmiin.
On luonnollista, että Riitta edelleen kaipaa Buenos
Airesiin, "toiseen kotikaupunkiinsa", ja vilkaamman kanssakäynnin
kulttuuriin. Hän kertoo haaveenaan olevan, että voisi viettää kesänsä
Piilonperällä ja muun ajan joko Argentiinassa tai Espanjassa. Minä annan tälle
suunnitelmalle kannustavat ajtukseni −
ja sukutilan ikkunassa pelargoniat nyökkäävät hyväksyvästi!
 |
| Piilonperän komeat pelargonit |
