torstai 6. lokakuuta 2016

MULTIAN MAESTRA DEL TANGO − Riitta Piilo

Motto: "Tango ei ole tanssi, vaan se on kulttuuri."

Riitta Piilo vaikutti tärkeällä tavalla Marjutin ja minun ymmärrykseen siitä, mistä argentiinalaisessa tangossa on kyse, kun onneksemme löysimme harrastuksemme alkutaipaleella tiemme Riitan vetämälle tangomatkalle Buenos Airesiin. Näistä matkoista tarkemmin tuonnempana, mutta niiden perusajatus heijastuu Riitan vastauksesta (yllä oleva lainaus), kun aloitin haastattelun kysymällä "mistä aloitetaan?".

Tavatessamme tätä haastattelua varten oli kuutisen vuotta ehtinyt vierähtää. Kaikki nämä vuodet oli tangoharrastuksemme pohjavireenä   kulkenut Riitan tangoreissussa sekä tajuiseen muistiin että alitajunnan syövereihin iskostuneet tiedot ja tunnelmat. Nyt sain tilaisuuden havaita, että asioiden merkityksiin ja ytimiin hakeutuminen ei koske Riitalla ainoastaan tangoa, vaan myös elämää yleisesti. 

KULTTUURIPERINTÖÄ

Multialainen sukutila, jonne Riitta pari vuotta sitten muutti Jyväskylästä, sekä henkii yleistä kulttuurihistoriaa että kätkee seiniensä sisään runsaan sukuhistoriikin.  Tilan vanhimman talon, vuonna 1834 rakennetun, mutta edelleen suoraharjaisena seisovan hirsirakennuksen sivukamarissa ovat Piilojen usean sukupolven edustajat syntyneet − heidän joukossaan Riitta itse!

Riitta sukutilan vanhimman talon kuistilla. Oikeanpuolimmaisen ikkunan kohdalla on Riitan syntymähuone.

Vanha päätalo on kesäkäytössä mm. tangotreeneihin, ja on siellä pidetty milongakin. Syntymäkamarissaan Riitta nukkuu suviyöt. Tuskin voisi kouriintuntuvammin olla kytköksissä menneisyyteen!  Talon pirtti on vaikuttavan kokoinen ja sisustukseltaan edelleen sellainen, kuin mitä Riitta muistaa lapsuudestaan.  Huomio kiinnittyy umpipuiseen kehtoon, jonka reunalla lepää tanssikenkäpari.  Siinä kehdossa Riittaakin on keinutettu, ja niillä kengillä Riitta on kuluttanut monet parketit. Ja umpipuuta on ollut myös Riitan sisukkuus, jolla hän on voittanut uskomattomilta kuulostavia esteitä, joista jäljempänä kerrotaan.

Riitan kehto.

KOHTAAMISIA

Riitta kertoo olleensa varhaislapsuudessa luonteeltaan "vetäytyvä ja huono kohtaamaan". Kuin vastakohtana tälle hän muistelee joutuneensa jo 10-vuotiaasta suvun "puheterapeutiksi", jonka korviin kannettiin asioita, joita ei muille saatettu sanoa. Eikä hän ollut kuin varhaisteini, kun hän joutui olemaan se henkilö, joka puhui aseella varustautuneen, itsemurhalla uhkaavan sukulaismiehen luopumaan teostaan.

Muutto parikymppisenä au-pair pestiin Berliiniin avarsi maalaistytön maailmankuvan. Hän muistelee mielihyvällä, miten siellä ystävyyssuhteet olivat välittömämmät kuin Suomessa, ja miten siellä oltiin avoimia kaikelle vieraalle. Berliinissä asui aikaisemmista satunnaisista tapaamisista tuttu mies, ja ennen pitkää Riitasta tuli saksassa Frau. Riitta muistelle tapahtumarikasta Berliinin aikaa runsaine kulttuuriaktiviteetteineen; oli jatsia, oopperaa, balettia, sinfoniaa, pienet ja isot teatterit, sekä tietenkin myös Berliinin kuuluisat kapakat. Purjeveneellä koluttiin lähes kaikki lomat Tanskan pikku saarten lomassa , aina Öölantiin ja Gotlantiin, mukana veneessä koira "ensimmäinen koirani, mieheltäni saatu". Myös valakuvausharrastus on peräisin noilta vuosilta.


Veneellä Wannseellä ja kuvaamassa Teufelsbergillä.

Ihmisten välisestä avoimesta kohtaamisesta hän on saanut nauttia myös Argentiinassa. "Kun tömähdän Buenos Airesin maaperälle, päivä täyttyy nopeasti tapaamiskutsuista". Tervetulleeksi toivottavat niin yläkerran rouva rappukäytävässä, naapuritalon señora parvekkeeltaan, kuin myyjä lähikioskissa. Sellaisten elämysten jälkeen sitä kokee Suomen tyhjäksi. "Kohtaamisen luontevuutta ja helppoutta kaipaan".

Argentiinalaisen tangon yhteisöissä kohtaamisilla on merkityksensä meilläkin, mutta Latinalaisessa Amerikassa kohtaamisen kulttuuri on läsnä kaikkialla, ja Saksassa ´vanhat´ kohteliaisuussäännöt ovat yleisesti voimassa, tervehtimisineen ja vieraan henkilön teitittelyineen. Riitta vertaa teitittelyä tandan ensimmäiseen kappaleeseen, jossa otetaan toiseen tuntumaa. "Ja tunti hyvässä tuntumassa tanssittua tangoa vastaa puolensataa tuntia psykoterapiaa".


RAAJARIKOSTA TANSSIJAKSI

Tienatakseen rahaa kasettinauhuriin, Riitta oli 12-vuotiaana nostelemassa painavia puulaatikoita metsän reunassa, kun "selässä pamahti". Alaselässä oli tapahtunut nikaman vakava siirtymä. "Konttasin kotiin".

Selkäkivuista huolimatta, ja vaikka jalkeille pääsyyn saattoi aamuisin kulua tunteja,  Riitta pärjäili vuosia joten kuten, mutta oman kömpelyytensä kohtaaminen oli nöyryyttävää. Vuonna 1996, kun tilanne oli huonontunut, mutta leikkaus oli todettu mahdottomaksi, hän pääsi puoli vuotta kestäneeseen kuntoutukseen, jolla hänen kävelyään saatiin kohennettua. Myöhemmin hän on turvautunut myös Alexandertekniikkaan ja kiinalaisiin hoitoihin.

Vaikeasta lähtökohdasta huolimatta Riitta päätti aloittaa tanssin, ja hän kertoo naurahtaen kävelleensä kilometrikaupalla takaperin "milloin metsässä, milloin sisällä". Koroilla tanssiminen oli iso haaste, joka selätettiin asteittain, Alexanderteknikkan opettaja Päivi Sarasteen avulla. "Aina kun korkoon tuli puoli senttiä lisää, tein ahkerasti Alexandertekniikan harjoituksia, uuden pystyasennon vuoksi". Riitta kertoo, että vasen puoli on jäänyt oikeaa huonommaksi. Hän pyrkii opettelemaan uudet liikkeet ensin oikealla puolellaan, koska sille puolelle "oppi siirtyy nopeammin".


BUENOS AIRES

Buenos Airesissa ja sen tangopiireissä Riitta on viettänyt niin paljon aikaa, että "siellä minut tunnetaan paremmin kuin Suomessa". Ensimmäinen matka oli vuonna 2004, ja vuodesta 2006 alkaen hän vietti Buenos Airesissa vuosittain kolme kuukautta. Vasta viimeiset kolme vuotta nämä matkat ovat jääneet väliin.

Heti ensimmäisestä Buenos Airesin matkasta alkaen, hän toteaa, "aloin tanssia lähiotteessa". Alkuaikojen tärkeä opettaja oli Javier Antar, joka puolestaan on Gustavo Naveiran ja Chicho Frumbolin kouluttama, ja viimeksi mainitun silloiselle partnerille, Lucia Mazerille Riitta opetti myöhemmin eräässä vaiheessa kehotyöskentelyä. 

Riitan muita opettajia ovat olleet mm. Maria Trubba, Adriana Naveira joka "opetti kontrolloimaan perässä tulevaa jalkaa", sekä Federico Naveira, joka tanssitti paljon ja "oli uskomaton viejä". Riitta kertoo Federico Naveiran ansiosta saaneensa vuoden 2008 matkalla varsinaiseen ahaa-elämyksen siitä, kuinka mukavaa tanssi lähiotteessa voikaan parhaimmillaan olla − ja hänen päätöksensä jatkaa tämän tanssin parissa vahvistui.  Silloin, kymmenisen vuotta sitten, oli Riitan suosiman tanssipaikan Practica-X:n kävijöissä monia kuuluisuuksia, kuten Pablo Inza, Chicho Fruboli, Oscar Garcia, Farfanon veljekset sekä Lucia Mazer.

Maxi Gomezin kanssa kurssimainoksessa ja Donato Juarezin kanssa tangohotellin tunnilla.

Riitan opettajista on vielä ehdottomasti mainittava Jorge Firpo, jonka yksityistunneilla Riitta kävi vuosina 2009-2011.  Monesti tunti pidettiin Firpon yksityiskodissa Villa Crespon kapunginosassa. Riitta kuvaa Firpoa tiukaksi opettajaksi, joka myös kertoi paljon asioita tangon historiasta − olihan hän nuorempana mm. ollut Miguel Calón orkesterin kanssa kiertueella. Riitta toteaa, että Firpo oli "vahva persoona kontaktiopetuksessa". Hän muistelee erityisesti, miten tarkka Firpo oli keskittymisen suhteen.  Jos jokin ulkoinen häiriö, kuten oven kolahdus, hetkeksikään vei Riitan huomion muualle, Firpo huomasi sen välittömästi. Firpon koulutuksessa Riitan itseluottamus tanssijana kasvoi. "Menetin pelkoni tehdä väärin", hän kuvaa. Myös milongojen tanssittajat huomasivat jotakin, ja häntä alettiin hakea. Kaikille seuraajille Riitta vinkkaa, että "Milonguerot hakevat naisia, jotka näyttävät tyytyväisiltä".

Jorge Firpon kanssa canyengea opettamassa Tampereella 2011.

MAESTRA DE TANGO

Ajatus kouluttautua tango-opettajaksi Argentiinassa tuli Firpolta, joka kehotti Riittaa ryhtymään siihen.  Jo pelkkä ajatus siitä hämmensi häntä suuresti, mutta Firpo oli kiinnittänyt huomiota Riitan tapaan kohdella oppilaita, kun tämä oli toiminut Firpon assistenttina tämän tunneilla. Sanoilla "Sos maestra y podes ser una gran maesta como tratas a la gente - como maestra de baile social" Firpo ennusti Riitasta tulevan autenttisen argentiinalaisen tangon kyvykäs opettaja − ja tämä kannustus ei unohtunut! Riitta toteaa, että omasta aloitteestaan hän ei kyllä olisi uskaltanut hakeutua tähän erityiskoulutukseen, joka oli tarkoitettu jo opettajina toimiville, ja jonka olivat käyneet mm. Italiassa vaikuttavat Silvia Colli ja Paola Perez.


Kyseessä oli useiden viikkojen intensiivinen, kokopäiväinen perehtyminen tangopedagogiikkaan. Lävitse käytiin eri lajien opetukseen liittyviä erityispiirteitä (canyengue, milonga, tango nuevo, tango salon, tangovals ), musikaalisuutta, opetustekniikoita mutta myös itse tanssitekniikkaa ja siihen liittyviä harjoitteita. Työaika päivittäin oli 9 tuntia ja sen lisäksi harjoittelut omalla ajalla. Näyttökoe vaadittiin, ja se sujui vallan espanjan kielellä, vaikka tämä hieman jännitti Multian tyttöä. Keväällä 2011 Riitta sai käteensä Maestra de Tangon todistuksen.


KEHOTYÖSKENTELY

Riitan ammatillinen erikoistuminen  on sisältänyt runsaasti paneutumista ns. kehopsykoterapiaan. Tunteille ominaista on, että ne aiheuttavat aina kokonaisvaltaisen kehoreaktion. Jos tunnetaan esim pelkoa, se  tuntuu aina lihasjännityksenä ja sympaattisen hermoston reaktiona. Ajatus pelosta ei aiheuta samaa. Jos keho on täysin rento, ihminen ei voi tuntea pelkoa.

Vaikka virallisempiakin kehoterapiamuotoja on olemassa, myös tango on nimenomaan sitä. Kaikki tunteet löytävät ilmentymänsä kehoreaktiona ja siksi tango koskettaakin meitä hyvin monella tasolla. Tulee myös muistaa, että kosketusaisti on tähän maailmaan tullessamme ensimmäisenä läsnä (kuulo ja näkö eivät ole vielä niin aktiivisia) − siksi "hyvä kosketus" tangossa koskettaa myös pintaa syvemmälle ja saattaa nostaa pintaan kaipuuta menetetystä hyvästä, tai toisaalta vahvistusta siitä, että elämä kantaa ja on vähintäänkin arvokas kokemus.  Kehossamme on meidän koko elämämme muistissa - ja etenkin ne purkamattomat tunteet. Siksi tango voi välillä tuntua jopa ahdistavalta − koska pelkäämme vaikkapa surun nousemista pintaan. Surun, jota on pidätelty ehkä kauankin kuoren sisällä. Mutta toki myös kaikki positiiviset resonanssit voidaan kohdata kehotyöskentelyn kautta, ja myös tangossa.


OPETTAMINEN

Tangon opetuksessa Riitalla on selvät periaatteet.  On tarjottava oppilaille "a safe learning environment", jossa heillä on turvallinen olo.  Tulee selvittää kunkin oppilaan vahvuudet ja voimavarat, ja hyödyntää niitä. EI pidä lähteä siitä, mitä oppilas EI osaa! Oppilaan olisi opittava huomioimaan niin musiikki kuin partnerin ja omat liikkeet. Jos tanssijan huomio on siinä, että "miltä näyttää", hän joutuu pois tunnetilastaan, pois partneristaan, pois musiikista.

Alkuvuosina Riitta opetti jonkin verran kursseilla Jyväskylässä. Seminaarit tuli pidettyä mm. Lucia Mazerin sekä Maxi Gomesin kanssa. Viime vuodet hän on Suomessa lähinnä antanut yksityistunteja. Enemmän kuin Suomessa, hän laskee olleensa aktiivinen kouluttajana Argentiinassa, toimiessaan tuntemiensa opettajien assisstenttina.  Hän teki myös ns. taxi dancer -hommaa, eli toimi paikalle tilattuna harjoitusparina kursseilla tai tanssiparina milongassa.

Caseron Porteño tammikuulla 2011.
Riitan ymmärrys argentiinalaisen tangon taustalla olevan kulttuurin merkityksestä ilmeni konkreettisesti hänen viitenä vuotena järjestämillään pienryhmämatkoilla Buenos Airesiin, ihastuttavaan tangohotelliin nimeltä Caseron Porteño. Vaikka tämän kirjoittaja on kumppaninsa kanssa tehnyt viisi myöhempääkin Buenoksen matkaa, niin Riitan ryhmässä matkaaminen jäi mieleen unohtumattomana kokemuksena. Jo ensimmäisen perillä olopäivän aamiaisella Riitta jakoi tietoa maasta ja sen kulttuurista − sekä ison pussillisen empanadoja. Riitan opastamana tutustuttiin kaupunkiin, tanssikenkäkauppoja unohtamatta, ja saatettiin paikalliseen milongaan.

Tangohotellien tapaan myös Caseron Porteñossa oli päivittäin hotellin tarjoama ryhmätunti, mutta meidän ryhmälle Riitta pani asiat vielä paremmaksi, ja saimme omaksi opettajaksemme Nicolas Schellin, parinaan Riitta. Hän kehui Nicolaksen vientiä erityisen erinomaiseksi, eikä suotta − myöhemmin Nicolas on kahdesti yltänyt tangon maailmanmestaruuskisojen hopeasijalle!  Myös aiempien vuosien ryhmämatkalaiset olivat saaneet nauttia opetusta huipputekijöiltä kuten mm. Donato Juarez ja Jorge Firpo. Kaikkia näitä maestroja Riitta luonnehtii sanomalla, että heillä on "parhaat sylit" − ja tunnusmerkkinä selkeä, turvallinen vienti.


Riitta ja Nicholas Schell tangohotellin harjoitussalilla.

Tangon opettamiseen kuuluu laajassa merkityksessä myös kansainvälisten opettajien kotimaisten vierailujen järjestäminen, ja myös tällä saralla Riitta on ollut aktiivinen. Pyydettäessä hän luettelee Suomeen vierailulle hankkimiensa opettajien nimiä. Hänen itsensä järjestäminä tulivat ainakin Maxi Gomez, Facundo Gil Jaurequi, Maria Trubba, Javier Antar, Lucia Mazer, Donato Juarez ja Cecilia Demagistre. Riitan ehdottamina ja Tango Arconin kutsumina ovat Jyväskylässä vierailleet mm. Jorge Firpo sekä Federico Farfaro ja Liesl Bourke.


KOIRAT

Kun vierailija saapuu Piilonperälle, häntä on ensimmäisenä vastassa kaksi hännän heiluttajaa, tai kolme jos paikalla on myös hoitokoira, kuten minun vierailullani. Koirat tuntuvat emäntänsä elämänfilosofian mukaisesti suhtautuvan vieraaseen tekijään utleliaan iloisesti, ei lainkaan vihamielisesti. No, 50-70 kilon iloisuudessakin voi tulijalle olla hieman ylimääräistä pitelemistä, mutta häneen tutustuttuaan koirat asettuvat nopeasti aloilleen.

Vasemmalla vieraileva tähti Jedi, keskellä juniorikoira Nelson ja oikealla konkari Nanook.

Riitta kertoo, että koirat ovat aina kuuluneet hänen elämäänsä. Ne ovat ryhdittäneet sitä ja ennen kaikkea tuoneet paljon iloa. Koska vesi on Riitalle tärkeä elementti, se on näkynyt myös koirarotuvalinnoissa. Jo Länsi-Berliinin aikoihin hänen elämäänsä kuului vesipelastukseen suuntautuva Landseer-rotuinen koira Dr. Blitz. Paitsi moniviikkoisilla purhehdusreissuilla, tämä kulki mukana myös Berliinin yöelämässä − jopa elokuvissa se oli mukana, vaikka 84 kg koiraa ei ollut aina helppo mahduttaa istuinrivien väliin. Sen jälkeen tuli toinen Landseer nimeltään Don, ja Suomeen muutettua  porukkaan liittyi kodinvaihtajana kaukaasianpaimenkoira Emma. Viimesimmät kaverit ovat kuvassa näkyvät Newfoundlandinkoirat Nanook ja Nelson.


Riitta ja Baywatch Nanook odottavat vuoroaan Viron kansainvälisellä vesipelastusleirillä 2014

Koirat pitävät huolen arkiliikunnasta ja harrastus vesipelastuksen merkeissä pitää huolta niin koirien kuin emännänkin kunnosta. Tämän kirjoituksen ilmestymisen aikoihin ovat uintitreenit siirtyneet ulkovesistä halliin koirauimalaan − onhan vesipelastajan pidettävä uintikuntoaan yllä myös talven aikana!


¿Y EL FUTURO?

Kun ajattelee Riitta Piilon syvällistä kokemusta argentiinalaisesta tangosta, sen taustakulttuurista ja tangon opettamisesta, on vahinko että tämän laajan osaamisen hyödyntäminen on jäänyt melko niukaksi. Allekirjoittanut on houkutellut Riittaa tulemaan jakamaan oppiaan Turkulaisille harrastajille, mutta esteenä on ollut hankala välimatka yhdistettynä koiranhoitopulmiin.

On luonnollista, että Riitta edelleen kaipaa Buenos Airesiin, "toiseen kotikaupunkiinsa", ja vilkaamman kanssakäynnin kulttuuriin. Hän kertoo haaveenaan olevan, että voisi viettää kesänsä Piilonperällä ja muun ajan joko Argentiinassa tai Espanjassa. Minä annan tälle suunnitelmalle kannustavat ajtukseni  − ja sukutilan ikkunassa pelargoniat nyökkäävät hyväksyvästi!


Piilonperän komeat pelargonit