Argentiinalainen
tango on monipuolinen, monitasoinen ja moniulotteinen tanssilaji. Me oppijat
olemme yksilöitä, joilla on erilaiset lähtökohdat, ominaisuudet, mahdollisuudet,
tavoitteet ja oppimismenetelmät. Oman osaamisen ja kehittymistarpeiden
arviointi ja esimerkiksi oppimisen kannalta parhaan opetusryhmän valinta voi
olla vaikeaa monestakin syystä.
VINOUTUMIA
Ensimmäisenä voidaan miettiä Dunning-Kruger -ilmiötä eli ns.
”ylivertaisuusvinoumaa”. Ilmiöllä tarkoitetaan ihmisen taipumusta yliarvioida
oman tietämyksen ja osaamisen määrää. Omaa osaamista on vaikea arvioida kun ei
tiedä, mitä ei vielä osaa. Jotta pystyisi arvioimaan osaamistaan, tarvitsisi
niitä taitoja, joita ei vielä ole. Ilmiö toimii myös toisin päin; ihminen voi
taitojensa kehittyessä aliarvioida niitä suhteessa muihin. Jyrki Keisala on
ansiokkaasti pohtinut tanssin oppimiseen liittyviä teemoja blogissaan, mm
otsikolla ”Ei enää alkeisiin, kävinhän
niissä kerran jo” – Tanssioppimisen tuska ja tasoryhmät [linkki].
Toiseksi, emme opi ja
kehity samalla tavalla emmekä tasaisesti. Tanssija voi olla hyvä tai kehittyä
nopeasti jossain asiassa, mutta olla vaikeuksissa jossain toisessa asiassa. Hän
voi esimerkiksi muistaa paljon liikemateriaalia, mutta on epämusikaalinen tai
ei ota tanssilattialla huomioon toisia
tanssijoita. ”Tason” käsite on näin ollen suhteellinen ja hankala
määritellä, ja siirtymisen tasolta seuraavalle tulisi tarkoittaa, että oppija
on kaikilla osaamisalueilla päässyt tiettyyn vaiheeseen. Tätä tavoitetta
edesauttaa se, että käyttää hyväkseen kaikkia oppimisvälineitä.
Tangon
oppimiseen tarvitaan kolmea asiaa: laadukasta opetusta sekä ryhmä- että
yksityistunneilla, säännöllistä harjoittelua yksin, parin kanssa ja ryhmässä
sekä tanssimista milongoissa eri partnerien kanssa.
TANSSITAIDON MITTARIT
Vinoumailmiön vaikutusta voi vähentää harjoittelulla ja
tiedostamisella. Siitä päästäänkin seuraavaksi miettimään, mistä pitäisi olla
tietoinen? Näitä pohtiessani olen päätynyt laatimaan kaaviot argentiinalaisen
tangon oppimisalueista ja oppimisvaiheista.
Kuvauksen yksinkertaistamiseksi valitsin neljä keskeistä oppimisaluetta: Perustekniikka, musikaalisuus, sosiaaliset tanssitaidot ja liike-elementtien hallinta. Kehittymisvaiheita valitsin viisi, jotka ovat argentiinalaisessa tangossa yleisesti olleet Suomessa ja kansainvälisesti käytössä. Erotin lisäksi vielä alkeistasovaiheen edeltämään perustasoa, siis: alkeisvaihe, perustasovaihe, jatkotasovaihe, keskitasovaihe, edistynyt vaihe ja mestarivaihe.
OPPIMISPOLKU
Tangon oppimispolkua voi kuvata portaikkona. Kukin porras vastaa
kehitysvaihetta, jossa oppija on kaikilla osaamisalueilla (perustekniikka,
musikaalisuus, elementit ja sosiaalitanssi) edistynyt määrätyn määrän. Eri
osaamisalueet on seuraavassa tekstissä merkitty yllä olevan kuvan värikoodeilla.
1.
Alkeet
Oppija on vasta-alkaja tai käynyt alkeiskurssin. Opettelee
liikkumaan yhdessä parin kanssa musiikissa luontevasti. Opettelee hallitsemaan oman tasapainonsa, opettelee perustekniikkaa, kävelyä ja vartalon käyttöä, tilassa liikkumista ja musiikin kuuntelua sekä keskeisimpiä tangon perusliike-elementtejä.
Alkeistaitojen oppiminen vie 0,5-1 vuotta riippuen henkilökohtaisista
ominaisuuksista sekä ohjauksen ja harjoittelun määrästä.
2. Perustaso
Oppija osaa liikkua yhdessä parin kanssa hyvässä
asennossa. Kehittää perustekniikkaa,
kävelyä, vartalon käyttöä ja parin keskinäistä kontaktia. Alkaa hallita
oman tasapainonsa yksin. Opettelee tärkeimpiä
liike-elementtejä ja opettelee
tunnistamaan musiikin peruselementit.
Opettelee yhdessä liikkumista erilaisin rytmityksin
ja opettelee tangovalssin ja milongan perusteet.
Osaa liikkua tilassa häiritsemättä muita pareja.
Alkaa käydä milongoissa. Perustaitojen oppiminen alkeiden jälkeen vie 1-3
vuotta riippuen oppijasta sekä opetuksen ja harjoittelun määrästä ja säännöllisyydestä.
3. Jatkotaso
Oppija alkaa hallita asennon, kävelyn,
vartalon käytön ja parin keskinäisen
kontaktin sekä tangon keskeiset
liike-elementit, hallitsee oman
tasapainonsa yksin, ja opettelee hallitsemaan parin
yhteistä tasapainoa. Ylläpitää ja kehittää perustekniikkaa
säännöllisellä harjoittelulla. Tunnistaa
musiikin peruselementit ja opettelee tunnistamaan musiikin tyylejä. Hallitsee milongan
ja valssin perusteet. Alkaa opetella ymmärtämään toisen roolin liikettä ja tekniikkaa. Pystyy liikkumaan tilassa ja tanssimaan milongassa eri
partnerien kanssa häiritsemättä muita pareja. Perustason jälkeen
jatkotason taitojen oppiminen vie 1-5 vuotta riippuen oppijan ominaisuuksista
sekä opetuksen, harjoittelun ja tanssimisen määrästä ja säännöllisyydestä.
4. Keskitaso
Oppija hallitsee vaivatta oman
tasapainonsa ja alkaa hallita parin yhteisen
tasapainon. Hallitsee perustekniikan
(kävely, asento, vartalon käyttö, parin sisäinen kontakti) ja ylläpitää ja syventää taitojaan säännöllisellä
harjoittelulla. Hallitsee peruselementit ja
kehittyy vaativammissa elementeissä.
Viejänä kehittää viennin tarkkuutta ja selkeyttä ja seuraajana huolellista
seuraajan tekniikkaa. Ymmärtää toisen roolin
(viejä/seuraaja) liikkeen ja tekniikan. Tunnistaa musiikin tyylit ja opettelee tulkitsemaan tyylejä
eri tavoin. Opettelee erilaisia tanssitekniikoita erilaisiin tarpeisiin.
Hallitsee tangovalssin ja milongan yhtä
hyvin kuin tangon. Tanssii säännöllisesti milongoissa sujuvasti useiden eri
partnerien kanssa. Opettelee kehittymään viejästä/seuraajasta
tanssijaksi. Keskitason taitojen hallinta vie jatkotason jälkeen 1-5
vuotta.
5. Edistyneet
Tanssija hallitsee vaivatta perustekniikan
ja oman sekä parin yhteisen tasapainon, parin keskinäisen miellyttävän
kontaktin sekä vaativammat tangon, valssin
ja milongan elementit ja ylläpitää ja syventää taitojaan säännöllisellä
harjoittelulla. Osaa tulkita erilaisia musiikin
tyylejä ja orkestereita erilaisten tanssitekniikoiden avulla. On kokenut ja taitava sosiaalitanssija. Osaa liikkua
myös toisessa roolissa (viejä/seuraaja). Ohjaa ja opettaa. Tanssii
kansainvälisellä tasolla. Edistyneeksi tanssijaksi kehittyminen vie
keskitasolta 1-5 vuotta riippuen oppijasta sekä opetuksen, harjoittelun ja
tanssimisen määrästä ja säännöllisyydestä.
6. Maestro
Tanssii, esiintyy ja opettaa kansainvälisellä tasolla.
Jokaisella on
tangon oppimisessa oma polkunsa, ja aikajänne taitojen kehittymiseksi kustakin
edellisestä vaiheesta (”tasosta”) seuraavaan voi vaihdella suuresti, riippuen
opetuksen, harjoittelun ja tanssimisen määrästä ja säännöllisyydestä sekä
oppijan henkilökohtaisista ominaisuuksista.
MISSÄ KEHITTYNYT ― MISSÄ PUUTTEITA?
Omaa kehittymistä arvioidessa kannattaa verrata ensisijaisesti
omaan aiempaan osaamiseen, ei muihin tanssijoihin. Oheisen taulukon avulla voit
punnita omat vahvuutesi ja tunnistaa heikkoutesi.
Taulukon avulla voi miettiä, missä itse on menossa kunkin
osa-alueen kohdalla. (Olen ehkä pitkällä musikaalisuudessa, mutta minulla on kenties
vielä kovasti harjoiteltavaa perustekniikassa?) Portaikkoa voi käyttää apuna
vaikka oppitunneille tai kursseille mennessä sopivan vaikeustason löytämiseksi.
(Jos en osaa vielä perusboleoita, minun ei kannata mennä niiden
rytmivariaatiotunnille).
VIELÄ
Tärkeä seikka, mitä tämän artikkelin kaaviossa ei näy, on niin
sanottu oppimisstrategia. Se, minkälaiset oppimismenetelmät ja -tavat omaa. Tärkeää
olisi, että ei koskaan luopuisi perustekniikkansa hiomisesta, vaan osallistuisi
toistuvasti tekniikkatunneille ja harjoittelisi perustekniikkaa säännöllisesti
myös itsekseen.
Lopuksi vielä
lukuvinkki: Jyrki Keisalan suomennos Veronica Toumanovan
kirjoituksesta ”Why years of tango will not make
you an advanced dancer and what will” [linkki].
Oppimisen
iloa!