BUENOKSESSA 2015 - osa 2

LÄMPENEVÄ SÄÄ

Marraskuun eka viikon lopulla Buenoksen sää alkoi lämmetä.Yleensä lämpenevä sää tarkoittaa myös sadepäiviä, ja ukkosmyrsky voi puhjeta hyvin äkkiarvaamattakin. Viime visiitillämme kävelimme eräänä iltana ravintolaan loistosäässä, mutta jo alkuruoan kohdalla alkoi yht´äkkiä voimakas ukkonen, kaatosade ja ravintolan oven kiinni paiskannut myrskytuuli. Suhtaudumme nykyään myrskyvaroituksiin kunnioituksella.

Alkuperäinen sääennuste marraskuulle.

Kuukauden alussa julkaistu pitkäaikaisennuste näytti varsin lupaavalta. Tätä kirjoitettaessa voimme todeta, että ainakin ennusteen alkuosa oli oikeansuuntainen.

SALON CANNING

Reissumme toka milongavisiitin teimme tanssipaikkojen aateliin kuuluvaan Salon Canningiin, joka sijaitsee Avenida Scalabrini Ortizin varrella. Paikan nimi sisältää muiston siitä, että kadun nimi aikaisemmin on ollut Canning.

Paikalliselle tango-opettajalle merkitsee tiettyä arvostusta, jos hänet kelpuutetaan milongailtaa edeltävän oppitunnin vetäjäksi Canningissa. Emme hämmästyneet, kun totesimme Demian Garcian opettavan siellä lauantai-iltaisin kahtakin peräkkäistä ryhmää. Menimme paikalle kello puoli kymmeneksi, yhdistäen milonga-illan ja jo neljännen Demian-opetuksen sille viikolle!

Canningin ryhmäopetuksen mainos ja livehärdeli.

Tangotunnille osallistui viidentoista parin verran ilmeisen paikallisia, varsin tottuneita tanssijoita. Yleensä kun tarkkailen muiden tanssia, seuraan viejien aikeita. Jostakin syystä huomioni kiinnittyi tällä kertaa seuraajiin, koska he tuntuivat olevan niin monella eri tavalla ´läsnä´. Miksi tuo huomattavan timmi, sporttisesti pukeutunut nainen on koko ajan niin tyytymättömän näköinen - joka viejän kanssa? Kun taas tuo hieman tukevampi käkkärätukkainen tuntuu nauttivan joka askelluksesta, myös hieman pieleen menneessä viennissä. Ja tuo harmaatukkainen señora hymyilee rauhallisen ystävällisesti joka tilanteessa. Näin kai niin me viejät kuin seuraajatkin tuomme tanssilattialle ns. osaamisemme lisäksi myös perusluonteemme. Mutta kumpi tekijä määrää oman - ja tanssiparimme - tanssinautinnon?

LA PIBA DE LOS JAZMINES

Buenoslaisten korttelien ainakin yhdeltä kulmalta löytyy yleensä kukkakioski, tai ainakin muutamia kukkapuskia kaupitteleva henkilö. Marraskuun alkupuolella valikoimiin ilmestyy voimakkaasti tuoksuvia jasmiineja, joita eurolla-parilla saa mukaansa nipullisen.

 Niiden näkeminen tuo aina mieleeni erään mielikappaleistani, Ricardo Malerban levytyksen La Piba de los Jazmines (Jasminityttö). Malerban orkesterin vuoden 1943 äänitys on tiettävästi tämän kappaleen ainoa levytys. Ihastuin ensikuulemalla sen intensiiviseen pulssiin (compas) sekä melodia-osaston omintakeisuuteen. Melodia on haikea, mutta Orlando Medina laulaa sanoituksen kuin ulkopuolisen kertojan roolissa.

Kun tutustuu kappaleen sanoitukseen, ymmärtää edellä mainitun asian laidan. Moni tango kertoo pettymyksestä rakkaussuhteessa, mutta tässä kappaleessa pettynyt on ”vain” ihailija. Eikä kysessä ole yksittäinen päähenkilö, vaan pettymys on ollut kollektiivista!  Ja jasmiini - se liittyy tarinaan sekä konkreettisella että vertauskuvallisella tavalla…

Sivustolta www.tanguito.co.uk löytyvä englanninnos ilmentää, että kysessä on nainen työväenluokasta [She was the vibrant and guileless busy bee of the factory], joka on kaunis ja joka vapaapäivänään, sunnuntaisin, pitää jasmiininkukkaa koristeena rinnuksillaan. Hänellä riittää ihailijoita [Many was the handsome buck who serenaded her window], jotka ilmeisesti jäävät nuoleman näppejään, kunnes kuvaan ilmestyy lipeäkielinen ”Auervaara”...

Laulun loppusäkeistö. Wither = lakastua.

Kappale on kuunneltavissa tästä https://www.youtube.com/watch?v=RPkeCcSyBgE

DANIN KEITTIÖSSÄ

Kuten jokaisella reissullamme, olimme tälläkin kerralla varanneet Danielle ”Dani” Charonnetilta ¹⁾
 viikoittaiset yksityistunnit. Dani on Gustavo Naveiran oppien vankka kannattaja, ja on parin otteeseen toiminut tämän assistenttinakin. Muutamia muita Buenoksen tangohotelleissa toimivia, nuoremman polven opettajia hän tapaa säännöllisesti kokemuksia jakamaan ja tekniikka-asioita pohtimaan. Hän myös jatkuvasti kouluttautuu monenlaisilla kehonhallintaan keskittyvillä kurseilla. Meille hänestä on tullut tangoperustekniikan ykkösopettajamme.

Eka viikon opetusta varten ei oltu ehditty varata aikaa treenistudiosta, joten asia ratkaistiin pitämällä tunti Danin keittiön kivilattialla. Olimme etukäteen ilmoittaneet keskittyvämme tällä reissulla milonga-tanssiin, ja ensisijaisena oletuksenani oli, että pääsisin hänen avulla testaamaan käyttämieni milonga-kuvioiden sujuvuutta. No, eihän siihen pisteeseen tällä kerralla tietenkään vielä ehditty.

Danin keittiön ikkunalla ja pohjakerroksen käytävällä.

Kuten niin tyypillisesti argentiinalaisen ammattiopettajan yksärillä, 90 minuutin sisällöksi riitti yksi [= 1] kuvio - La Baldosa - ja paljon, paljon pelkkää kävelyä. Tanssiasentoa rukattiin monin pienin täsmennyksin, viennin ja seuraamisen tasoa säädettiin [ei rinnan korkeudella, vaan lantion] ja viennin suuntausta tarkennettiin [ei ´keskelle´seuraajaa, vaan tukijalkaa kohti].

Mikä vaikutus tarkoilla, henkilökohtaisilla ohjeilla voikaan olla! Taianomaisella tavalla - niinä hetkinä kun kaikki osui kohdalleen - sekä viejällä että seuraajalla tanssi tuntui lähes uudelta kokemukselta!

OSVALDO CARTERY

Argentiinan tangoyhteisö suree 9. päivänä lokakuuta kuollutta tanssijalegendaansa, Osvaldo & Coca -parin miespuolista jäsentä. Osvaldo oli aloittanut tangon tanssimisen 17 ikäisenä vuonna 1955. Häntä voidaan kuvata luonnonlahjakkuudeksi, jolle tanssiminen oli vaivatonta. Hän omasi argentiinalaisen tanssiyhteisön korkealle arvostaman kyvyn, eli pehmeänsujuvan tangokävelyn. Perheen perustettuaan Osvaldo ja Coca jättivät tanssilattian 30 vuodeksi, mutta palattuaan eläkeiässä, he voittivat argentiinalaisen tangon maailmanmestaruuden vuonna 2004!

Meilläkin on henkilökohtaisia muistoja hänestä, osallistuttuamme vuonna 2011 ryhmätunnille El Tacuari-nimisessä milongapaikassa. Osvaldo puhui vahvasti honottaen, ja meikäläiselle oli käytännössä mahdotonta ymmärtää hänen ohjeitaan. Tämä sai hänet selvästi hermostumaan, ja kun kuvio lopulta meni osapuilleen kohdalleen, Osvaldo kiitti käsiään taivasta kohti nostaen ylempiä voimia avusta!

La Milonga -lehden marraskuun numeron muistokirjoituksen englanninkielinen käännös siteeraa Osvaldon sanontaa: ”The nicest thing about the dance, firstly, is the music; second the woman.” Osvaldo Cartery ei tyytynyt ns. tulkisemaan musiikkia, hänen tanssinsa yksinkertaisesti sulautui musiikkiin. Pehmeän kävelyn ohella hänen tunnusmerkkinään oli yksinkertaisuus: mitään tarpeetonta ei tehty, eikä mitään tehty jonkin kuvion ”näyttämisen” vuoksi. Tämän periaatten hän on myös painokkaasti ilmaissut haastattelussa.

Osvaldo Carteryn tanssiperiaate.

 Tässä vuodelta 2007 esimerkki Osvaldon ja Cocan rauhallisesta, lähes minimalistisesta perustanssista, johon hän huumorimiehenä lisää muutamia pelleilypotkuja: https://www.youtube.com/watch?v=Qm4HSoe7JeQ

ANTIKVARIAATTIEN LUMO

Vuosi sitten tuli Buenoksen divareista ostettua läjä tangokirjoja, minkä kotimatkalla sai huomata matkalaukun painossa; niinpä tänä vuonna päätin olla pidättyvämpi.  Yhden kerran oli kuitenkin pakko sukeltaa täkäläisen antikvariaatin taikapiiriin, eikä poistua kehdannut kauppoja tekemättä. Huomasin näppärän tangolyriikkasarjan, joka esitetteli aina yhden laulajan koko repertuaarin. Olisin ostanut sarjasta montakin osaa, mutta myynnissä oli vain Julio Sosaa koskeva vihko. Tämä laulaja levytti 1950-luvulla Armando Pontierin ja Francisco Rotundon orkesterien kanssa, sekä 1960-luvulla oman orkesterin solistina.

Antikvariaatin tunnelmaa.

LUGAR FAVORITO?

Buenoksessa on satakunta tanssipaikkaa, joista paikallinen milonguero/ra on yleensä valinnut säännöllisille käynneilleen yhden tai kahden käden sormilla laskettavan valikoiman. Argentiinalainen Jorge Allejano on tehnyt laajan, kansaivälisen nettikyselyn tanssijoiden suosikkitanssipaikoista, ja tähän kyselyyn Bloggaajakin muistaa vastanneensa. Siinä oli erittäin laaja listaus milongapaikoista, johon saattoi halutessa lisätä oman vaihtoehtonsa.

Listan alkupäätä sivustolta www.rentangobuenosaires.com.

Listan tuoreessa päivityksessä on nimettynä lähes kaksituhatta milongapaikkaa. Niistä toistakymmentä suosituinta ovat Buenos Airesissa, mutta jo sijalla 15. on tanssipaikka Meksikossa, ja jaetulla 16. sijalla milonga Valenciassa.

LA GLORIETA

Yllä olevan listan kärkitusinassa on vain kaksi paikka jossa emme ole käyneet, joten aika yksiin tuntuvat mieltymyksemme menneen. Mutta eräs listan puute hämmästyttää. Kärkisijoille olisi luullut pääsevän myös Buenoksen mahdollisesti viehättävin tanssipaikka, puistoympäristössä sijaitseva ulkoilmatila La Glorieta!

Paviljonki puistoremontin keskellä sekä milongaisäntä Marcelo Salas.

Belgranon kaupunginosan (Barrio de Belgrano) kauniissa puistossa sijaitseva pyöreä paviljonki rakennettiin vuonna 1907 ulkoilmakonsertteja varten. Tanssipaikkana se on toiminut viimeiset parikymmentä vuotta. Kuten milongan isäntä Marcelo Salas kertoo vuonna 2006 julkaistulla videolla ²⁾, kaikki lähti alkuun siitä, että hän ja muutama ystävä alkoivat tulla paviljongille tango-piknikeille. Nykyään Glorietassa on kolme kertaa viikossa milonga, jota edeltää tanssikurssi.

Aiemman vuoden käynniltä oli muistissa kauniisti hämärtyvän puiston tunnelma, tanssilavan väenpaljous ja nuorehkojen tanssijoiden teknisesti taitava, show-off henkinen tanssi. Tällä kertaa väkeä oli vähemmän, ja joukossa tuntui olevan turhan monta parkettien partaveitsenä itseään pitävää touhu-kallea, joilla into ylitti taidot. Tunnelmaa latisti myös puistossa käynnissä ollut laaja kunnostustyö, minkä vuoksi pääsy lavalle oli aidattu ahtaaksi käytäväksi. Kun pimeä laskeutui peittämään rakennustyömaan tiiliryöykkiöt ja paviljongin menoa siirtyi katsomaan etäämmältä, jotakin viimekertaisesta lumosta oli sentään aistittavissa.

                                                          La Glorietan iltatunnemaa. 

BUENOS AIRESIN JAKARANDAT

Tänä vuonna eräs väripilkku tuntui tyystin puuttuvan Buenoksesta. Missä olivat jakarandapuiden värikkäät kukinnat, jotka aikaisempina vuosina olivat tervehtineet meitä? Oliko tämän vuoden epätavallisen kylmä kevätkausi kenties vaikuttanut kukkanuppujen kehitykseen? Kun aikaisemmin jo lokakuulla kaupungin puistoissa oli saanut kävellä maahan leijuneiden jakrandankukkien muodostamilla matoilla, tänä vuonna maa oli marraskuun puolessa välissä vielä paljas, ja puista puuttui tuttu koreus.

Jakaranda kukkii.

Marraskuun kolmannelle viikolle tultaessa jakarandat vihdoinkin puhkesivat kuin yhteisestä sopimuksesta kukkaan, tuoden kaipaamamme väriliston puistoihin ja katujen varsille.

VIITTEET

1) www.tangochrister.blogspot.com.ar/2014/11/face-to-face-with-danielle-charonnet.html
2) Milongas de Buenos Aires, Volume 1. International DVD group S.A., 2006