"There were two great innovators in the 1920s /.../ The
first was Canaro /.../ The other was Roberto Firpo", toteaa Michael
Lavocah tango-orkesterien historiaa käsittelevässä kirjassan. 1
Arvaan kyllä, lukija, mitä olet sanomassa! Että tunnet kyllä Canaron, mutta et Firpoa... Mutta olethan tanssinut kappaleisiin kuten Alma de Bohemio, De pura cepa ja El amanecer. Ne ovat Firpon säveltämää musiikkia − mutta siinä olet oikeassa, että olet luultavasti kuullut ne toisten orkestereiden soittamana.
Firpo
teki kuitenkin orkestereineen kolmisentuhatta äänitystä, eli lähes Canaron
verran. Tästä huolimatta häntä soitetaan milongoissa harvoin, ja internetin DJ-palstojen
tandoista 2-5 löytyy vain yhdeksän hänen äänitystään, ja niistä peräti
kahdeksan on Sunialan blogissa,
kahden vierailijan valitsemina. Onko
vika Firpossa vai tiskijukissa? Tai kevykoosteideen julkaisusta vastaavissa levy-yhtiöissä? Eikö Firpon orkesterin soitto ollut
tanssikelpoista? Asiasta on syytä ottaa selvää.
YKSI KOLMESTA
"Kaksikymmentäluvun Buenos Airesin tunnetuimmat
orkesterit olivat Francisco Canaron, Roberto Firpon ja Edgardo Donaton". Näin todetaan orkesterien historiaa
käsittelevässä videossa 6, jossa nämä kaverukset nähdään
skoolaamassa keskenään.
 |
| Firpo, Canaro ja Donato yteiskuvassa. |
Firpo
oli pianisti, ja hän osallistui aktiivisesti 1910-luvun alun muutokseen, jossa
tangoyhtyeiden kitara vaihtui pianoon . Omassa orkesterissan hän kuitenkin
luovuti pianotuolin Louis Consenzalle
ja keskittyi orkesterinjohtajan tehtävään.
Tangohistorioitsija Simon Collier toteaa 7, että "
He was one of the pionering bandleaders who lead the tango out of its Guardia
Vieja (Old Guard) or formative phase
into the so called Guardia Nueva (New
Guard), the mature phase."
OPPIVUODET
Nuoren
Roberton kiinostuksen musiikkiin kerrotan syntyneen hänen kuunnellessaan Buenos
Airesin kaduilla organito-nimisiä
mekaanisia soittokoneita, joiden repertuaariin mm. kuului tangoja. Hän
harjoitteli ensin itsekseen viulun soittoa, mutta siirtyi sitten
ammattiopettajan ohjauksessa pianoon. Siinä
hän kehittyikin taitavaksi ja voitti soittokilpailun, jossa korkeatasoinen kabaree-teatteri Armenoville etsi pianistia
vakiokokoonpanoonsa.
Ennen
oman orkesterin perustamista hän ehti musioida Genaro Spósiton, Eduardo
Arolaksen ja muutamassa yhteydessä myös Fraciso
Canaron kanssa. Buenos Airesin ja Rosarion lisäksi hän esiintyi myös Uruguain
puolella, Montevideon kuuluissa Café La
Giraldassa. Siellä saattui tapahtuma, josta − ironista kyllä − Firpo tulisi
pysyvimmin tunnetuksi.
LA CUMPARSITA
Firpo
on kuvannut Café Giraldan tapahtumia omin sanoin näin: "One day a man accompanied by about fifteen young men arrived – all
of them students – to tell me that they had brought a little march and they
wanted me to arrange it because they thought inside it there was a tango. They
wanted it ready for that evening, because a boy called Matos Rodríguez needed
it." 9
Gerardo
Hernán Matos Rodríguez (1897-1948) oli Montevideolaisen kabaree-teatterin
omistajan 18-vuotias poika, joka opiskeli arkkitehtuuria. Opintojaan enemmän
häntä kuitenkin kiinnosti musiikki, ja tämän ensimmäisen sävellyksensä hän oli
sommitellut opiskelijajärjestönsä Federación
de los Estudiantes del Uruguay:n pianolla. Se oli tarkoitettu karnevaalimarssiksi, kuten
sen nimestä ilmenee. La cumparsa tarkoittaa
karnevaalikulkuetta, ja la cumparsita voi vaihtoehtoisesti tarkoittaa pientä karnevaalimarssia tai naispuolista karnevaalimarssijaa (jollaista nuottilehden kansikuvassa ei kylläkään näy).
Säveltäjä
oli tajunut, että kappaleelle voisi olla käyttöä myös tangona, mutta kokemattomana
hän ei tohtinut itse ryhtyä työstämään sävellystään, vaan oli pyytänyt
toimittamaan nuotit ammattimuusikolle.
Firpo jatkaa kertomustaan: "In the sheet music in two-four, the first
section appeared a little and of the second section there was nothing. I got a
piano and remembered two tangos of mine composed in 1906 which had not achieved
any success: "La gaucha Manuela" and "Curda completa". I
put a little of each one." Firposta tuli siis tosiasiassa kappaleen
oheissäveltäjä, vaikka nuotteihin sittemmin merkittin vain Matos Rodríguez.
Tämä keskeytti sittemmin arkkitehtiopintonsa, ja teki uran lehtimiehenä,
muusikkona − ja tangosäveltäjänä [mm. Che
papusa, oi].
La
Cumparsita oli syntynyt ilman
sanoitusta, eikä Firpon instrumentaalilevytys vuodelta 1917 [linkki]
menestynyt erityisemmin. Matos Rodriguez kirjoitti melko pian sävellykseensä
itse sanat, joissa eräs karnevaalityttö on ollut etsimässä parempaa tulevaisuutta,
mutta palaa äintinsä luokse, havaiten tämän kuolleen.11 Tämä
tragiikka ei ilmeisesti myynyt, mutta annas olla, kun Pascual Contursi teki uudenlaisen sanoituksen, jossa rakastettunsa
jättämä valittaa kohtaloaan. Nyt sävellys
aloitti matkansa kohti tunnetuimman argentiinalaisen tangon statusta − kauaksi
karnevaalimarssista vieroitettuna!
KELVOLLISIA TANGOJA
Firpo
aloitti levytykset levy-yhtiö Odeónille
vuonna 1926, ja hän jatkoi tätä yhteistyötä vuoteen 1959 asti, jolloin hän
lopetti levyttämisen. Joitakin äänityksiä hän teki myös Víctor-yhtiölle. Elettiin savikiekkoaikaa, ja myöhemmät
kuuntelijapolvet ovat olleet riippuvaisia levy-yhtiöiden suopeudesta siirtää äännitteet
nykytekniikalle. Tässä leikissä Firpo on − ainakin
Canaroon verrattuna − joutunut lapsipuolen asemaan. Michael Lavocah toteaa että
"It is very difficult to find examples of Firpo´s music that is commercially
available", mutta tarjoaa toki nettimyynnissään [http://milonga.co.uk] kuutta levyllistä Firpon tangoja sekä vielä
yhdet valssi- ja milongalevyt. Ja kuten tämän jutun lopussa selviää,
levykoosteita on kyllä runsaamminkin.
 |
| Omistamani Firpo-koostet. |
Oma
tutustumiseni Firpon tangoihin perustuu kolmeen levyyn, joista yksi [kuvassa
vasemmanpuoleisin] ei ole Lavocahin listassa. Miltä Firpon orkesterin soitto
korvissani kuulostaa? No, kaksikymmentäluvun tangot ovat aikakaudelle
tyypilliseen tapaan joko laahaavan laiskaa tai puisevan marssimaista menoa, ja
äänityksen laatu lisäksi kehno, mutta 30-luvulle päästäessä alkaa syntyä ihan
kelvollistakin tanssimusiikia.
Collier
toteaa, että toisaalta Firpo ei lähtenyt Julio
De Caron viitoittamalle (eli ns. romanttiselle) tielle, vaan pysyi traditionalistina,
mutta toisaalta "with reasonably
imaginative harmony" ja jopa "with
a strongly romantic flavour". Sunialan blogiin Firpo-tandan laatinut Paul Svirin puolestaan on sitä mieltä,
että "in mid-30's he had recorded
many songs with his unique soft sound. Once heard, you will never forget it…",
mikä kuulostaa jo melkoiselta kehulta!
 |
| Levyjen tansittavuusarviot. Rengastetut kappaleet löytyvät Paul Svirin laatimasta Firpo-tandasta. |
Omat
arvioni Firpo-levyjeni kappaleista, tanssijan näkökulmasta koettuina, on koottu
yllä oleviin listauksiin, jotka ovat samassa järjestyksessä kuin levyt
valokuvassa. Oikeanpuoleisimmasta levystä on listattu vain ne kappaleet, joita
ei ollut kahdella muulla levyllä. Tanssikelpoisuus-kriteerin mukaan huonoin
ostos on ollut levy "Roberto Firpo
1920-1944", mutta plussana oli Collierin ytimekäs katsaus levyn
esitteessä. Paras levyostos oli "Tangazos
de Antaño", jonka 20 kappaleesta peräti puolet kehtaisin DJ:nä (jos
sellainen olisin) soitta milongatandassa, ja sen lisäksi suostuisin tanssimaan
vielä toiset viisi kappaletta. Viimeksi ostettu "20 Grandes Exitos"
levy oli pettymys, sillä puolet kappaleista oli samat kun kahdella toisella lelvyllä,
ja loppujen joukossa ei minun mielestäni ollut tandakelvollista biisiä.
TANGOTANDA
Kuvitteelliseen Firpon tangotandaan otan mieluummin kappaleet
1930-luvulta kuin 1940-luvulta, vaikka jälkimäisetkin (4 tähteä saaneet) äänitykset
ovat hyvää tanssimusiikkia. Kuitenkin − minkä tajuaa kun
kuuntelee näiden kahden aikakauden biisejä peräkkäin − jälkimäisen vuosikymmenen äänitykset
´tuoksahtavat´ hivenen jo ´1950-luvulta´, eli vuosikymmeneltä jolloin lipsuttiin
aidosta ponteño-tunnelmasta enemmän ´iskelmämäiseen´ tangosoittoon (ja
lauluun).
Kuvitteellisena DJ:nä soitan tangoista(kin) vain kolmen
kappaleen tandat. Olkoon siis tandassani seuraavat 1930-luvun äänitykset:
1. No Quiro Verte
Llorar , eli ´En halua nähdä sinun itkevän´. [Linkki] Alkaa heti rytmikkäällä − mutta ei hakkaavalla −
poljennolla ja tiivistunnelmaisella, energisellä fiiliksellä, jota on
pehmennetty ripauksella haikeutta. Toisen osan duurivoittoinen melodia tuo
tunnelmaan uusia sävyjä, poljennon jatkuessa turvallisena ja selkeänä. Carlos
Varela laulaa osuutensa porteño-tyyliin ´konstailemattomasti´, vailla yliampumisia.
Kappaleen energia pysyy yllä loppuun asti, ja loppu tulee ilman kummempia
metkuja. Yhteenvetona: hyvin katu-uskottava, liialta yrittämiseltä varjeltunut
30-luvun tango. Tämä tango on myös Svirin laatimassa tandassa (kts listakuva).
2. Arrepentido eli ´Katuen´. [Linkki] Jos edellisen kappaleen
yleisilme oli lyyrinen, tässä ollaan astetta sentimentaalisemmilla,
kohtalonomaisilla vesillä. Pulssi on hieman raskaampi, empiväisempään
askellukseen kutsuva. Varela on edelleen hyvin katu-uskottava ja biisi loppuu
sopivan ´brutalisti´, ilman siirappia,
ikään kuin todeten "that´s it!"
3.
Quejas eli ´Valituksia´. [Linkki] Nimestään huolimata kappaleen
tunnelmassa on uhmakkuutta tai jopa itsevarmuutta. Soiton pulssi (compás) on selvästi jäntevämpi kuin
edellisissä kappaleissa, kutsuen paikotellen puhtaaseen kävely-askellukseen (caminando). Kappaleen nimen ja tunnelman
ristiriitaan en löytänyt selitystä, sillä netistä ei löytynyt (samaa)
sanoitusta kirjallisena, käännöksestä puhumattakaan. Kappale loppuu joka
tapauksessa duurissa.
Näillä
kappaleilla rakentuisi tandalle kaari, joka alkaa lyyrisestä tunnelmasta, muttuen
kohtalonomaiseen ja lopuksi uhmakkaaseen tai jopa luottavaiseen fiilikseen!
 |
| Firpo (takarivin kolmas vasemmalta) ja hänen orkesterinsa. |
RYTMIKKÄITÄ
VALSSEJA
Sivusto tango.info 12 luettelee Firpon kohdalla
133 valssiäänitystä. Omilla levyilläni valsseja on 4, joista kolme olen
luokitellut tandakelpoisiksi, yksi kylläkin rimaa hipoen. Maistiaisiksi Firpon valsseista riittäköön tällä
kertaa kyseisten kolmen biisien tanda:
1.
Atardecer Campero eli Auringonlasku
maaseudulla; 65 tahtia/min. [Linkki]
Kompissa kakkos- ja kolmosiskut korostuvat turhaan ´merimiesvalssimaisesti´, mutta tunnelmansa puolesta tämä valssi tarttuu takinliepeestä ja vie tehokkaasti tanssilattialle,
joten se sopii aloituskappaleeksi. Ponteva
valssipoljento yhdistettynä raukeanhaikeaan melodiaan synnyttää iltaruskofiiliksen,
ja väliosassa välkkyy duurisointuisia auringonsäteitä.
2. Angustias Del Corazón eli Sydämen
ahdistuksia; 70 tahtia/min. [Linkki]
Ilta on pimennyt ja sydämeen on astunut levottomuus − syystä jota emme tunne, koska tämäkin on instrumentaalikappale. Nopeutunut tempo symboloi kiihtynyttä sydämen
rytmiä. Väliosassa on valoisiakin tunnelmia, mutta kappale loppuu ´ilman
ratkaisua´, jatkoa kaivaten...
3.
Barreras De Amor eli Rakkauden esteitä; 65
tahtia/min. [Linkki] Tunnelma on
rauhoittumassa, ja ilmassa on enemmän toivoa, vaikka yleistunnelma jatkuu
kaihoisana. Carlos Varela laulaa − jälleen ilman turhia maneereja − sanoja
jotka tuovat lohtua ja uskoa huomiseen: " y soñó con un mundo / de
esperanzas sin fin / porque miraba volar / las
mariposas."
[ja uneksin mailmasta / jossa toivo on ääretöntä / koska näen / perhosten
lentelevän].
NOPEITA
MILONGOJA
Tango.info
12 luettelee Firpolle vain 29 milongakappaletta, eikä Valienten
Encyclopedia tunnista edes niinkään monta (18). Ainakin jälkimaailmalle on siis
säilynyt tosi niukka määrä näitä kappaleita.
Yllä olevilta Firpo-levyiltäni irtoaa vain kolme milongaa, mutta
erityisellä milongalevyllä niitä on kymmenkunta.
 |
| Canaron ja Firpon yhteislevyltä löytyvät Firpon milongat. |
Ainakin tähän kokoelmaan valitut milongat ovat varsin nopeita. Jos niistä poimimme vuoden 1939 äänitykset, saamme aikaiseksi aivan mukiinmenevän milongatandan:
1. Vieja milonga
eli Vanha milonga [Linkki]
2. El esquinazo eli Katuserenadi(n pitäjä?)
[Linkki]
3. Flor de suburbio eli Lähiön kukkanen [Linkki] sivulle, jolta voi soittaa pätkän
biisiä no. 18.
DyM TANGO CLASSICS
Saksalainen yhtiö DyM (Danza y Movimento) tarjoaa sarjassaan
Tango Classics mp3-latauksia, joiden
joukossa on uniikkeja äänityksiä, joita ei muualta saa. Sarjan Firpo-koosteiden
numero 108 [Que te han hecho los
muchachos] ja 109 [Lo mismo que ayer]
vuoden 1929-1931 levytyksiä kehutaan Michael Lavocahin kirjassa sanoin
"special combination of robustness and softness".
 |
| DyM:n Firpolevyjä joita ei ole tässä blogissa käsitelty |
DyM:n kotisivulla [linkki]
tehty haku "firpo" antoi 87 osumaa, joukossa yksittäisiä biisejä ja
muutama sekakokoelma, mutta myös hämmästyttävän määrän Firpo-koosteita. Roberto
Firposta kiinnostunut löytää siis täältä lisäaineistoa. Levymyynti on nykyään siirretty osoitteeseen http://www.terra-melodica.de/ [linkki].
LOPUKSI
En kirjoita artikkeleita tango-orkestereista siksi, että
olisin alan asiantuntija − päinvastoin! Jutut syntyvät samalla kun itse pyrin paneutumaan
aihepiiriin.
Muutaman kuukauden välein on
tarkoitus ottaa uusi orkesteri tarkasteluun. Aion edetä jossakin määrin
kronologisesti, sen mukaisesti koska kukin orkesteri alkoi levyttää. En varsinaisesti
karta tunnetuimpia, eniten soitettuja orkestereita, mutta pidän erityisesti
silmällä vähemmälle huomiolle jääneitä tekijöitä. Varsinkin sellaisia, joilta
olen sattunut kuulemaan mielenkiintoisen levytyksen, tai ovat muuten herättäneet
kiinnostukseni.
Palaillaan!
VIITTEET
(2) Brown, S.: An Annotated List of Tandas. www.tejastango.com/tandas.html#early
(3) De Pilar, Derrick: DPP´s Favorite Tandas. https://ddpsfavoritetandas.wordpress.com/
(4) Krynski, Konrad http://tangomusic4all.blogspot.fi/
(5) Suniala, Antti.: The Tanda of The Week.
http://tandaoftheweek.blogspot.fi/
(6) Soria, Gabriel (Producción):
Los Capos del Tango: Francisco Canaro.
Musicmedia Productions S.A., 2002.
(7) Collier, Simon: Roberto
Firpo. Kirjoitus levyn HQ CD 138 esitteluvihossa, 1998.
(8) Café La Giralda: https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/originals/55/e9/18/55e9180c269367ba3ea50f7f38fd858d.jpg
(9) Roberto Selles & Néstor
Pinsón: Roberto Firpo. http://www.todotango.com/english/artists/info/19/Roberto-Firpo
(10) https://en.wikipedia.org/wiki/Gerardo_Matos_Rodríguez
(11) Pirjo Kukkonen: Tango Nostalgia. The Language of Love and
Longing. Finnish Culture in Tango Lyrics Discourses. A Contrastive Semiotic and
Cultural Approach. Helsinki: Helsinki University Press, [1996] 2003
(12) https://tango.info/eng/RoberFirpo
(13) Valiente, Gabriel: Encyclopedia of Tango. Omakustanne,
2014.
