ORQUESTA TIPICA VICTOR − Haamuorkesteri(t) pätkätöissä

Tämä orkesteri ei ollut olemassa muualla kuin levytys-studiossa. Neljän eri johtajan vetämänä ja muutaman tauon ryydittämänä valmistui vuosina 1925 - 1944 yhteensä 459 äänitystä, joista osa edelleen soi milon­goissa.

Orquesta Tipica Victorin, tuttavallisemmin Tipica Victor tai OTV, perustaminen liittyi levy-yhtiöiden keskinäiseen kilpailuun, ja siitä tuli pisimpään toiminut house orchestra. Lyhytaikaisempia toimijoita olivat mm. saman  levy-yhtiön jo vuonna 1919 perustama, vain vuoteen 1920 levyttänyt Orquesta Tipica Select, sekä kilpailevien levytalojen Orquesta Tipica Brunswick (1929-1931) ja Orquesta Tipica Columbia (1929-1932).

Kurkistakaamme Orquesta Tipica Victorin äänitys-studioon: kuka johtaa orkesteria? Mitä toden­näköi­simmin orkesterin pianisti, Adolfo Carabelli, ainakin  vuosina 1926-1935, jolloin orkesteri teki valtaosan levytyksistään. 

ADOLFO CARABELLI

Buenos Airesin maakunnassa syntynyt Adolfo Leandro Carabelli (1893-1947) opiskeli nuoresta alkaen pianonsoittoa ja sävellystä, ja jo viisitoistavuotiaana hän esiintyi pianovirtuoosina Buenos Airesin teattereissa. Hän jatkoi sävellyksen opintoja Italiassa mm. Ferrucio Busonin oppilaana.

Carabelli keski-ikäisenä

Argentiinaan palattuaan hän soitti klassista musiikkia triossa, mutta ihastui sitten jatsiin.  Hän perusti orkesterin River Jazz Band, joka ei liene levyttänyt, mutta Adolfo Carabelli Jazz Band nimisen kokoonpanon kanssa hän äänitti Electra-levymerkille vuosina 1926-1933 yhteensä 111 nimikettä. Varsinaista jatsia nämä äänitteet eivät kylläkään edustaneet, sillä musiikin genreiksi kirjattiin Foxtrot, Pasodoble, Maxixa, Melodia, Popular, Coeca, Marcha, Ranchera, Vals, Schottiche, Himno, Tarantela ja jopa Fado!

Orquesta Alfredo Carabelli oli sen kokoonpanon nimi, jolla Carabelli levytti tangoja ja valsseja, mutta toki myös yksittäisiä pasodobleja, foxtroteja, rancheroja − ja yhden(!) milongan. Gehbergerin luettelossa äänitteitä on 69 kappaletta, lähes kaikki vuosilta 1931-1933. Orquesta Alfredo Carabelli ei esiintynyt julkisesti, vaan oli toiminnassa ainoastan äänitysstudiossa − aivan kuten hänen johtamansa Orquesta Tipica Victor!

Kaksi levyllistä Carabellin oman orkesterin äänityksiä

Ensiksi hankkimani levy Mi Evocation [Colleccion 78 rpm] oli sikäli huti, että sen 24 kappaleesta valtaosa on "muuta musiikia", kuten pasodoblea tai foxtrottia; joukossa on vain seitsemän tangoa ja kolme valssia. Koostessa Inspiracion puolestaan on, yhden milonga lisäksi, pelkkiä tangoja − niiden joukossa kaikki edellisenkin levyn tangot! Täysin subjektiivisen oman arvosteluasteikoni mukaan tandakelpoisia tangoja on Inspiracion levyllä kuusi kappaletta, muta lähes kaikki muut biisit ovat kuitenkin tanssikelpoisia.

ORQUESTA TIPICA VÍCTOR

Kun tämän niminen studio-orkesteri aloitti äänitykset vuonna 1925, sen johtajana toimi bandoneonin soittaja Luis Petrucelli,  mutta jo seuraavana vuonna johtajaksi nimitettiin Alfredo Carabelli − tai voidaan myös sanoa, että levy-yhtiö liisasi Carabellin oman orkesterin levyttämään OTV-nimellä! Sen verran puurossa ja vellissä oli ilmeisesti eroa, että Orquesta Alfredo Carabellin kokoonpano oli melko vakio, mutta OTV:n äänityksiin osallistui keikkaluontoisesti muitakin muusikoita, heidän joukossaan Pedro Laurenz,  Cayetano Puglisi ja Aníbal Troilo.

Aluksi OTV levytti pelkkiä instrumentaalikappaleita. Vasta kolmen vuoden toiminnan ja 133 orkesteri­äänityksen jälkeen, lokakuussa 1928,  mikrofonin eteen astuu laulaja Antonio Buglione. Sen jälkeen OTV:n solisteina toimii lukuisat eri laulajat, joukossa varsin tunnettujakin nimiä kuten Ernesto Famá, Francisco Fiorentino, Ángel Vargas ja Charlo.  Stafforinin kokoama täydellinen levytysluettelo avautuu tästä linkistä. 

Levyt sarjoista 23 Grandes Exitos, Grandes del Tango ja Colleccion 78 rpm

Omistin alun perin kaksi levyä, jotka ovat kuvassa laitimmaisina. Ne täydensivät mukavasti toisiaan, koska niissä ei ollut päällekkäisiä kappaleita. Kun halusin äänitteitä lisää, hankin sarjasta Grandes del Tango kokoelman numero 51, joka on tupla-CD.  Harmikseni siltä löytyi kaikki levyn Colleccion 78 rpm kappaleet, mutta onneksi vain kaksi samaa raitaa kuin levyllä 23 Grandes Exitos!  Ostamalla laitimaiset levyt saa 45 eri kappaletta, hankkimalla keskimmäisen saa 64, ja ostamalla vasemman puoleisen plus keskimäisen saa yhteensä 85 eri biisiä.

LOS PROVINCIANOS

Rinnakkain OTV:n äänitysten kanssa levytettiin Victorin studiossa vuosina 1931-1934 Ciriaco Ortiz nimisen bandoneonistin johdolla myös Orquesta Tipica Los Provincianos nimisellä kokoonpanolla. Erikoista tässä asetelmassa on, että Ortiz kuului myös OTV:n vakituiseen kokoonpanoon. Valienten Encyclopedian mukaan OTV:n yhdeksänhenkisessä ja Provincianoksen seitsemänhenkisessä kokoonpanossa oli tasan kaksi samaa soittajaa: Ortiz ja viulisti Elvino Vardaro. Provincianoksen kolmesta bandoneonisteista yhtenä soitti Aníbal Troilo.

Oliko tämä rinnakkaistoiminta tarkoitettu Orquesta Tipica Victorin kirittäjäksi?  Michael Lavocah viittaa tähän suuntaan toteamalla: "I like to think that Ciriaco Ortiz forces Carabelli to raise his game". Los Provincianoksen soiton tasoa hän arvostaa, todeten "the recordings of Los Provincianos are often more sophisticated musically. If you like: they are better". Levytyksiä on yhteensä 34 kappaletta.

Kokoelma Provincianoksen äänityksiä.

Ciriaco Ortiz muodosti myös trion kahden kitaristin kanssa.  Trion äännitteitä Lavocah kehuu määriteillä "intimate and tender and also very danceable".

VIIMEISET PÄTKÄTYÖT

OTV:n uudeksi johtajaksi tuli vuonna 1935 sen bandoneonisti Federico Scorticati, ja samalla kokoonpano meni uusiksi. Yksitoistahenkisessä orkesterissa entisiä nimiä olivat vain Scorticati ja Elvino Vardaro! Tämä orkesteri levytti vuosina 1936-1941 yhteensä 90 kappaletta, joissa tangojen ja valssien lisäksi oli runsaasti muita genrejä, pasodoblesta congaan.

Levytykset nimikkeellä ´Orquesta Tipica Victor´ eivät tähän vielä loppuneet, sillä vuosina 1943-1944 tehtiin vielä 18 raitaa pianisti Mario Maurianon johdolla. Jälleen lienee kyseessä ollut uuden johtajan oma orkesteri, eli uusi kokoonpano, mutta sen jäsenistä en löytänyt tietoja. Maurianon orkesteri oli perustettu nimenomaan säestämään laulajatarta Libertad Lamarquea, mutta tämä ei kuitenkaan esiintynyt Maurianon OTV-äänityksissä.

MITÄ OTV-MUSIIKKIA SOITETTAIS?

Onko Carabellin luotsaaman OTV-kokoonpanon äänityksiä pidettävä ´aidompana´ OTV-musiikkina kuin muiden johtamien kokoonpanojen taltionnit? Ovatko Orquesta Alfredo Carabellin orkesterin äänitteet ja melkein samojen muusikoiden OTV-nimikkeellä tekemät taltioinnit yhteneviä? Entä kuuluuko Orquesta Tipica Los Provincianos samaan saundimaailmaan? Ainakin Antti Sunialan tandablogin listoissa on OTV:n tuotantoa vuodesta 1927 vuoteen 1944 saakka, ja OTV:n rinnalle on tandoihin monasti laitettu niin Carabelliä kuin Provincianosta.

Kaikkiaan Suniala listaa OTV:lta kaksikymmentäyksi tangoa, kolme valssia ja yhden milongan. Omistamiltani levyiltä näistä löytyi kuusitoista. Niistä olin arvionut yhdeksän "tandakelpoisiksi" ja loput "tanssi­kelpoisiksi". Sunialan listoista puolestaan "puuttui" seitsemän minun tandakelpoisiksi arvioimaani biisiä, joukossa hämmästyk­sekseni myös OTV-suosikkikappaleeni Una vez! [Kts.alla]

Pannaanpa kaikki OTV:n ja sen rinnakkaisorkesterien biisit samaan koriin − ja poimitaan aakkos­järjestyksessä muutamia makupaloja:

Alma, Orquesta Alfredo Carabelli 1932 [linkki]. Sinänsäkin kelpo wanha tango, mutta ennen kaikkea "maailman selkein" fraasi- ja osajako, eli erinomainen biisi aloittelijan sovittaa askelluksensa musiikiin!   

Cuando miran tus ojos, Orquesta Alfredo Carabelli 1932 [linkki].   Rauhallinen [58 tahtia/min], haikeansuloinen valssi.   

El chamuyo, Orquesta Tipica Víctor 1930 [linkki].   Canyenge-tyyliin tanssittavaksi sopiva biisi, joka poikkeuksellisesti EI ole laahustava!

Felicia,  Orquesta Alfredo Carabelli 1932 [linkki].   Vaihdellen jäntevää ja pontevaa pulssia; synkoppeja ja lemmenkipeää viulua − eli runsaasti koukkupaikkoja musiikkiin tanssivalle tanguerolle.

Llamala H, Orquesta Tipica Víctor 1932 [linkki].  Hyväntuulista, jänteväpulssista soittoa ja Charlo:n laulua.

Milonga del aguaterro,  Orquesta Tipica Víctor  1943 [linkki].  Sujuvasti etenevää milongasoittoa, maustettuna candombe-rytmiikalla.   

Pico blanco,  Orquesta Tipica Los Provincianos 1933 [linkki]. Pontevapulssinen tango, jonka soitossa on intensiteettiä.  

Una vez, Orquesta Tipica Víctor 1943 [linkki].   Tiivistunnelmainen soitto, jossa ripaus Caló:ta mutta myös vanhempaa porteño-tunnelmaa. Paljon ´viipymispaikkoja´ lyyriselle tanssijalle. Joka kuuntelun jälkeen tämä biisi jää minulle  "korvamadoksi" pitkäksi aikaa....

ELVINO VARDARO

Orquesta Tipica Victorin luottomuusikko, viulisti Elvino Vardaro (1905-1971) ansaitsee oman mainintansa. Hän aloitti musiikin opiskelun ammattiopettalla jo 4-vuotiaana, ja piti ensikonserttinsa 14-vuotiaana, soittaen Bachin, Mendelssohnin ja Tsaikovskin sävellyksiä. Hänen ensimmäisiä työtehtäviään oli soittaa mykkäelokuvien esityksissä , pianisti Rodolfo Biagin säestyksellä.

Vuonna 1921 hänet kiinnitettiin Juan Maglion orkesteriin, josta hän jo seuraavana vuonna siirtyi Roberto Firpon kokoonpanoon. Vuodesta 1925 hän toimi Orquesta Tipica Victorin ensiviulistina, mutta liittyi vuonna 1926 myös Pedro Maffian orkeriin, jonka pianisti oli Osvaldo Pugliese. Vuonna 1929 Vardaro, Maffia ja Pugliese perustivat yhdessä uuden sekstetin, johon myöhemmin myös Aníbal Troilo liittyi. 1920-luvun lopulla Vardaro soitti lyhyen aikaa Francisco Canaron orkesterissa, ja hän soitti myös Los Provincianos-kokoonpanossa.

Vuosiksi 1940-1944 Vardaro liittyi Osvaldo Fresedon yhtyeeseen, ja vuodesta 1956 hän soitti Carlos Di Sarlin orkesterissa, aina tämän kuolemaan asti vuonna 1960. Soitettuaan yhdessä vaiheessa myös jatsia kokoon-panossa Brighton Jazz Ensemble, hän päätyi vuonna 1962 siihen genreen josta hän oli aloittanut, eli klassiseen musiikkin, littymällä Córdoban kaupungin sinfoniaorkesteriin! Näin vaiherikas ura kielii suuresta taidosta ja vankasta suosiosta, ja Elvino Vardaroa onkin pidetty kautta aikojen parhaana tangoviulistina.

Olin jollakin Buenos Airesin reissulla hankkinut kokoelmiini Elvino Vardaron soittoa esittelevän koostelevyn. Siitä paljastuu hänen soittaneen monessa sellaisessakin kokoonpanossa joita ei edellä mainittu, kuten Orquesta Tipica Luis Petrucelli, Trio Victor, Orquesta Tipica Juan Batista Guido, Orquesta Tipica Carlos Marcucci, Orquesta Tipica Juan Carlos Cóbian ja Quinteto Los Virtuosos. On viulistilla ollut vientiä! Tässä Vardaron soitosta esimerk­kinä Trio Victorin raita El presumido vuodelta 1928 [linkki]. Siinä Vardaro soittaa melodiaa kahden kitaran säestäessä.              

VIITTEET

Benedetti, Héctor Ángel: Adolfo Carabelli - Biography. http://www.todotango.com/english/artists/biography/89/Adolfo-Carabelli/

Daus, Robert:  Elvino Vardaro. Levyn ´El Violin Mayor Del Tango´n esittelyvihossa.

Gehberger, Bernhard: TANGO-DJ.AT. http://www.tango-dj.at/DJ-ing/collection/cd-disco.htm

Lavocah, Michael.: Tango Stories. Milonga Press, 2012.

Stafforini, Pablo:  http://www.stafforini.com/tango/orquesta-tipica-victor-discography/

Suniala, Antti.: The Tanda of The Week. http://tandaoftheweek.blogspot.fi/

Valiente, Gabriel: Encyclopedia of Tango. Omakustanne, 2014.  Linkki!

GETTING ACQUAINTED WITH − Amanda Gris and Maximiliano Carroz

One year ago, my partner and I participated in a tango seminar in our hometown Turku, given by the young maestros Amanda and Maxi from Buenos Aires. We very much liked their inspiring and precise way of teaching, and when informed of their comeback in the spring of 2016, we were in the front row to enroll for both their seminar and for a private lesson.

The maestros outside my place.

Not only were their classes − again − a pure joy to attend, but we also had the fortune to become even better acquainted with this charming couple, as they kindly accepted an invitation to pay a visit at my home.  Our two-hour long chat not only strengthened our perception of their sympathetic characters, but revealed many delightful details from both their professional and personal lives − to be disclosed for the readers of this blog!

ON THE RANCH

Amanda was born in Buenos Aires and grew up in the Villa Crespo district, but she developed a strong link to the countryside since her childhood. Her grandfather owned the ranch Los Corrales Felicia Santa Fé, situated 500 km from Buenos Aires, and there Amanda and her two female cousins would spend their summer vacations and other holidays, as well as a number of weekends.

A view from Los Corrales Felicia Santa Fé [Photo: Eeva-Mari Salminen]

 Amanda adored her grandfather, who "treated us like princesses".  One activity of the ranch was to train horses for races. The cousins learned horse-riding, and their grandfather would join them on long horse rides. In the local community, the grandfather was very respected, because of his honest personality and correct manners. "Those are attributes that I have learned to value highly", Amanda concludes.  Sadly, the grandfather passed away 5 years ago, but Amanda´s father now runs the farm − alongside his occupation as a lawyer.

A view from Quintas San Marcos Sierras

Maxi was born in the capital of Córdoba. At the age of 5 he moved with his family to the community of San Marcos Sierras, which situates 120 kilometers from the city of Córdoba, and is "too small to be found on the map".  Like elsewhere in Argentina, in the 1600´s  the Spaniards took over the territory [at that time named Tay Pichin], and started to grow olives.  Unlike elsewhere in Argentina, in the 1800´s the territory was returned to the original inhabitants, who continued the cultivation of olives. Today, in his Quintas, Maxi´s father is the producer of a refined brand of olive oil.

Aceite de Oliva Don Sergio.

TANGO − AMANDA

"My family on my mother´s side were tango people", Amanda tells me. There were milongueros and bandeonistas, and she remembers that her grandmother used to talk about tango.  Although Amanda was fond of Rock´n´Roll, that was rather for listening only. "My dance was always tango", she recalls. At the age of 14, she decided to go to tango lessons, and for 2 years she attended a local class in Villa Crespo. She recalls having been more interested in the music than in the dance, which for her was "just a game" − until she found Rodolfo Dienzel´s studio.

Dienzel´s book of tango moves.

"I was 19 years old, when I started in ´Cacho´ Dienzel´s classes, and I stayed for 9 years", she tells me. "He was a magician, who gave you a lot of confidence". Amanda recalls never having felt doing anything wrong ["There are no mistakes, only new possibilities"]. Dienzel promoted an active role for the woman ["The woman has the power"]. Early on, Amanda ["La Nena"] was assisting Dienzel in the tango classes.

Amanda describes her deep devotion for ´Cacho´ by saying "he was like my second father". The death of Rodolfo Dienzel in January 2015 not only was a hard blow, but also included a strange event. "I was abroad, and dreamed that my father had died. When I wake up, my cellular phone was loaded with messages of the death of ´Cacho´.

TANGO − MAXI

Maxi´s road to tango was more variable − and flavored with serendipity. Having Indian roots, it is no surprise that Maxi´s dance career started with Folklore, at the age of 6. To put it in the words of Amanda: "Maxi has Folklore in his blood". He attended the local dance school Ballet Folklorico Tay Pichin, and in addition to Folklore also trained in Ballet, Yoga, Tai Chi, and Aerobics. The curriculum also included a kind of choreographed Tango − of which he does not recall much.

At the age of 24, he had been working 5 years in his home community. One day, as he was playing on his guitar and his drums, he started to contemplate seriously on his future. "I decided, that my way is dance" − and he made the decision to move to Buenos Aires, to "learn real tango".

Friends in Buenos Aires had told him to contact them, if he ever came to that town, so he was confident to find somewhere to go. However, as he recalls "I arrived in Buenos Aires at 9 a.m., and started calling friends, but not until 4 p.m. did I get contact with a friend who promised to lodge me for the first 2 weeks". He managed to get an appointment to teach Folklore in Caminito, in San Telmo. "I was living in Belgrano, and working in San Telmo", he recalls with a grimace.

Maxi in an DNI ad.

Maxi began to explore tango under the guidance of Jesus Velazquez, Anita Postigo, Pablo Villarraza, and Pancho Martinez Pey, among others. One day, when he was about to return to San Marcos Sierras for the summer season, he by chance met Stella Dettoni  in the Corrientes street, where the DNI-tango school resided at that time. This encounter led to a 5 year long stay with the DNI, where Maxi not only studied tango, but also gave yoga lessons, worked in the bar, took care of the plants, and later (from 2008) also gave tango classes. "My first performance was with Carina Quiroga, who now resides in Tampere in Finland", he recalls.

In 2011 his friend Jorge Muscia urged him to broaden his tango horizons, saying that Maxi "lived in a single bubble", and naming teachers like Carlos Perez, and Roberto Dienzel. Maxi choose to go to the Dienzel studio. He summarizes the differences between the DNI-tango style and Dienzel´s method as one between "circular" and "linear" dancing. The former style also used more flexion and couple separation than the latter.

TANGO - IN COUPLE

Amanda points out that "Dienzel was famous for coupling dancers into pairs". As examples she mentions Milena Plebs & Miguel Angel Zotto, and Jorge Firpo & Aurora Lubitz − adding that "we were Dienzel´s last match!"

The Poznan Tango Festival 2016 [part of add]

In 2013 Amanda and Maxi started to dance in couple. "It was a disaster", Amanda recalls, since their dancing styles still differed a lot. Maxi agrees with this memory, laughing. To sort out the differences, they started to take lessons from Carlos Perez, whose style they describe as representing "the middle of the road". For both Amanda and Maxi, Carlos Perez has become an authority in whose opinions they trust completely. They are proud that they will soon teach at the same tango festival as Carlos Perez & Rosa Forte.

TEACHING TANGO

In 2013 Amanda and Maxi held their first tango seminar, in Archangel, Russia. They recall that they were "fighting all the trip" about how to teach. Happily, the seminar was a great success. Until the present day, they point out, their curriculum has been constantly developing, and "it is not finished yet".

Maxi giving detailed instructions in Turku.

 When I ask them what "tools" they use in their teaching, they list three main ingredients: (1) Lots of attention to details − much from the DNI experience, (2) Connection and improvisation − much from the Dienzel experience, and (3) Posture and musicality − from Carlos Perez´s teaching. In tango dancing they emphasize flexibility, and "to improvise all the time". They add, with that a smile, that they teach a bit differently in various countries, e.g. taking in account the level of introversion/extroversion of the students. And in classes with students at different levels of experience they try to "add something extra to the more advanced students".

Amanda and Maxi in the Turku seminar.  

GUITAR, OPERA, LAW & PRISON

With his Indian roots and Folklore background, it is no surprise that Maxi plays the guitar. And the fact that Amanda has Italian (and Swiss) roots seems to explain why, at the age of 16, she started to study opera singing − and emerged as a soprano lirica coloratura! 

Rather more unexpected is the fact that Amanda has graduated as a Criminal Lawyer, i.e. a lawyer who specializes in criminal law. When she studied law, she was already dancing tango. "I was at the university in the mornings, in the prison in the afternoons, and rehearsed tango in the evenings", she remembers.

PHOTOGRAPY, VIDEOS

During the interview, Amanda and Maxi open internet links with beautiful pictures, taken by Amanda. She ascertains that photography is her hobby, but so is also the making of videos ["I always wanted to become a film maker"], and we watch an amusing video compilation from Amanda´s and Maxi´s first professional trip abroad.

                                                Video from trip to Russia.


EN LA GATERA

This year, Amanda and Maxi have started to produce a weekly radio program, named En la gatera, on the Radio Guilpo in San Marcos Sierras. In the program they talk about tango and its history, and play music. This project, indeed,  is a perfect example of the broad talent of the couple.

THE FUTURE OF TANGO

When I ask Amanda and Maxi of their thoughts on the future, they broaden my question to focus on the future of tango, itself. "We are coming back to the roots, and the so called Tango Nuevo seems to be disappearing", says Maxi. They welcome the growing number of tango musicians, and also point out the expanding number of tango teachers, both in Argentina and abroad.

Let me add − as a closing statement −  that more important than the number of tango teachers, is the number of excellent teachers − such as Amanda Gris and Maximiliano Carroz!