Ruskatangon
ohjelmaan kuului Heikki Valkosen pitämä musiikkiworkshop Sykkeen ja rytmin tasot tangomusiikissa. Tämä oli oivallisesti
koostettu opetuspaketti, joka sisälsi sekä audiovisuaalista seurattavaa että
osallistujien korvia, aivoja, käsiä ja jalkoja aktivoivaa aineistoa. Sillekin,
jolle oli jo ehkä kertynyt ymmärrystä argentiinalaisen tangomusiikin monimuotoisuudesta,
Heikin esitys syvensi ja laajensi aihetta. Tämän workshopin soisi esitettävän
Suomen tangoyhteisöille laajemminkin!
 |
| Heikki aloittamassa esitystään |
Workshopin
jälkeen minulla oli tilaisuus haastatella Heikkiä musiikkiasioissa. Tässä
yhteenveto tästä jutustelusta.
SIBELIUS-AKATEMIASSA
SÄVELLYSOPISSA
Heikillä oli musiikin suhteen sopivasti
kotitaustaa, mutta pianotunnit olisi tullut aloittaa aiemmin kuin 8-vuotiaana,
jos olisi mielinyt huippumuusikoksi. Tie vei sen sijaan sävellysoppiin Sibelius-Akatemiassa,
opettajina mm. Paavo Heininen musiikinteoriassa. Oppilaskonsertissa esitettiin
hänen säveltämäänsä sekä piano- että elektronista musiikkia. Vähän päälle
kaksikymppisenä tuli säveltämiseen kriisi, kun keskenään kilpailivat modernismin
ja postmodernismin tiet, ja Heikki siirtyi opiskelemaan musiikkitiedettä, ja
opetti musiikkianalyysiä Sibelius-Akatemiassa musiikkikasvatuslinjan
opiskelijoille.
VALTIONHALLINTOA &
BITTINIKKAROINTIA
Heikki löysi leipäpuun
valtionhallinnosta, osallistuen mm. opintouudistuksen suunnittelun, ja
1980-luvulla hän oli usean vuoden Valtion Säveltaidetoimikunnan sihteerinä.
Taidehallinto kaipasi toimintaansa atk-ohjelmia,
joita Heikki alkoi rustata. Itseopiskelun perusteella, virallisia
atk-koulutuksia käymättä. Kuitenkin ilmeisen hyvän taidon saavuttaen, sillä
hänen perustamansa atk-firma teki ohjelmia mm. maailman suurimmille
paperitehtaille.
TOIVO KÄRJESTÄ SE
ALKOI
Tangon maailmaan Heikin toi
kiinnostus Toivo Kärjen sävellyskieleen, jota hän alkoi analysoida, ja teki
omiakin tangosävellyksiä. Seinäjoen tangosävellyskilpaankin tuli osallistuttua,
joskaan ei palkinnoille asti. Sen sijaan tangon juuret alkoivat kiinnostaa, ja se vei argentiinalaisen tangon pariin.
Spotify-palvelu oli juuri tullut käyttöön, ja sieltä löytyi Carlos Gardel ─
joka koukutti. Ja argentiinalaisen tangon koukkuun Heikki onkin tukevasti
jäänyt.
Hän selittää: ”Ns. kevyen musiikin tyylilajeista kultakauden
argentiinalainen tango on varmaankin kaikkein lähinnä klassista musiikkia: se
on vaihtelevaa, monipuolista, kekseliästä ja taidokasta. Taidokkuus ei
kuitenkaan ole siinä pääasia, vaan kaiken pitää palvella tanssia ja sitä miten
rytmi, rakenne ja tunnelma hahmottuvat tanssijan ja kuulijan mielessä. Minusta
siinä ollaan musiikin perusolemuksen ytimessä. Entisenä sävellyksenopiskelijana
ja musiikinteorian opettajana arvostan suuresti kontrapunktia ja monipuolista
harmoniaa, ja näitä löytyy kultakauden tangosta yllin kyllin.”
Tietenkin piti tutustua myös itse
tanssiin, ja vuonna 2009 Heikki hakeutui Tango Alegrian viikkotunneille. Siitä
asti ovat Heikki ja vaimonsa Anna-Elina olleet ahkeria argentiinalaisen tango
harrastajia.
ENRIQUE BLANCO
DJ:nä Heikki toimii espanjakielisen
nimikäännöksensä alla.
Musiikkiarkistoaan hän kuvaa seuraavasti. ”Aktiivikäytössä oleva
kirjastoni kattaa vuodet 1927 – 2014, joskin suurin osa soittamistani
kappaleista on ehkä aikaväliltä 1933 – 1954. Pyrin hankkimaan rytmikkäitä ja
romanttisia kappaleita tasapuolisesti. Pääosin olen ostanut tiedostoja
MP3-kaupoista. Tämänhetkinen suosikkini on Microsoftin Xbox Music, josta
ostaminen on tosi nopeaa, eikä vaadi Xboxia, vaan toimii ihan tietokoneellakin.
Vähän harvinaisempia kappaleita olen myös tilannut nettikaupoista CD-levyinä”.
Myös atk-ohjelmointikyvystä on ollut
hyötyä. ”Arkistoin ja soitan tiedostot itse tekemälläni TandaPlayer-ohjelmalla.
Erityistä huomiota kiinnitän siihen että musiikkitiedostojen metatiedot ovat
oikein, koska niitä myös ohjelmani näyttää yleisölle kun kappale soi milongassa.”
Pyydän Heikkiä luettelemaan eniten
soittamiaan orkestereita ja kuvaamaan niiden musiikkia tunnussanalla. Emmittyään
tehtävää ”koska monen orkesterin soitto muuttui ajan myötä”, hän kuitenkin
suostuu sillä tarkennuksella, että luonnehdinnat koskevat hänen kullekin
orkesterille eniten käyttämäänsä aikakautta.
Taulukossa tulos, orkesterien aakkosjärjestyksessä.
NEUVOJA DJ-HALUKKAILLE
Lopuksi pyydän Heikkiä antamaan joitakin hyviä neuvoja sille, jonka suunnitelmissa siintää DJ-hommat. Tässä
hänen vastauksensa:
1. Tanssi paljon! Et voi tietää
tanssijoiden tarpeita jos et itse tanssi tangoa.
2. Kuuntele paljon! Tutustu
laajasti ohjelmistoon niin löydät uusia hyviä kappaleita. Hyvä väline tähän on
jokin tangoa soittava nettiradio, esim. Radio Tango-Velours (http://radio.tango-velours.fr)
tai jonkin musiikkipalvelun (esim. Spotify) muodostama radiokanava.
Nettiradiosta tulee tietysti myös huonoa musiikkia, ja kun sellainen kappale
tulee vastaan, on hyvä pysähtyä miettimään miksi se on huono.
3. Muista aina että olet
vastuussa kymmenien ellei satojen ihmisten illan onnistumisesta! Älä aliarvioi
yleisöäsi mutta älä myöskään oleta että he ovat tulleet kuulemaan miten hienoa
musiikkia olet löytänyt. He ovat tulleet tanssimaan, ja sinun tehtäväsi on
tehdä heidän illastaan unohtumaton.
SEXTETO VIENTO (lisäys joulukuussa 2017)
Tämän henkilökuvan julkaisemisen
jälkeen Heikki on suuntautunut yhä enemmän elävään musiikkiin ja tangomusiikin
sovitustyöhön. Tältä pohjalta syntyi v. 2016 itäsuomalaisista muusikoista
koostuva yhtye Quinteto Viento, joka
vuonna 2017 laajeni sekstetiksi. Sexteto
Viento keskittyy tanssittavaan tangon kultakauden musiikkiin ja haluaa
kehittyä Suomen johtavaksi milongayhtyeeksi. Heikki kirjoittaa yhtyeen
sovitukset ja soittaa siinä virtuaalibandoneonia. Sexteto Vientosta tarkemmin
yhtyeen Facebook-sivuilla [linkki].
