perjantai 3. lokakuuta 2014

KURSSILLA – Ruskatango 2014

Kuulaana syyskuun perjantaina kokoontui puolisensataa alan harrastajaparia Lapinlahden Portaanpään Opistolle, argentiinalaisen tangon viikonloppukurssin merkeissä.

Kiireesti oppitunnille!

Ruskatangon organisointi on Tango Alegrian hallituksen vastuulla. Käytännön järjestelyt hoitaa yhdistyksen ydinporukka.  Kyselin Ruskatangon taustoista leirin tuottajaksi tituleeratulta Heikki Valkoselta. Saan kuulla että ”tämän ideoi aikoinaan vaimoni (Anna-Elina Lavaste), jolla oli yhteyksiä Portaanpään Opistoon”.  Tämänkertainen leiri oli järjestyksessä kolmas.  Aiemmista leireistä on Heikin mukaan tullut hyvää palautetta, ja sen ymmärtää, sillä ainakin tämänvuotisen leirin järjestelyt ovat moitteettomat ja – kuten seuravasta selviää – opetuksen anti erinomainen.

Kurssitasoja oli kolme, jotka kaikki saivat opetusta kaikilta opettajapareilta. Oma selostukseni koskee ”keltaisen” eli edistyneiden ryhmän opetuksen antia. Yleisenä tyytyväisenä kommenttina totean, että kaikkien kolmen opettajaparin opetuksessa yhdistyi tarpeellinen määrä perustekniikan opetusta ja ohjausta sopivaan (=ei liian lavea) määrään harjoiteltavia askelyhdistelmiä (”kuvioita”).

PROJEKTIOITA JA HUIJAUSTA
Tangovuosien karttumisen myötä monen tanssi alkaa siirtyä  ”Pugliesen suuntaan”, jolloin viipyilevien kuvioiden tarve kasvaa. Tähän tarpeeseen vastasi Pasin ja Marian projektioiden harjoittelu mainiolla tavalla. Ensin tutkittiin sivuprojektiota ja sivuaskellusta. Sitten harjoiteltiin viejän salida cruzadan vasemman jalan etuaskeleelta viemää projektiota ja sen variaatioita. Haasteellista oli kierto- ja laskeutumisliikkeen oikea synkronointi sekä laskeutumisen suuntaaminen ”suoraan alas”. Lopuksi harjoiteltiin ”salonkitangoklassikkoa”, jossa projektio viedään seuraajan cruzada-askeleelta.

Tarkkaavaisuutta Pasin ja Marian tunnilla
Toisen päivän tunnilla kerrattiin ensin projektiot. Uuden treenin aiheena oli ”krossihuijaus” sekä takaocho-paradan teko seuraajan ”väärälle” jalalle, ja pasadan purku taka-boleoon.

VALSSIKÄÄNNÖSTÄ  KUNNIAKUJASSA
Joka ryhmällä oli yhden oppitunnin aiheena valssi, ja tämänkin tunnin keltaiselle ryhmälle pitivät Pasi ja Maria.  Työn alle otettiin myötäpäivään pyörivä ”klassikko”, joka alkaa viejän selkä tanssilinjassa, hänen vasemman jalan rebote-askeleella (=takaisinponnahdus) myötäpäiväkäännökseen. Kun oli harjoitettu tätä alkuosiota, koetettiin pivotoinnin jatkamista edelleen myötäpäivään, ja lopulta jatkumoon tanssilinjassa. Alun kangertelun jälkeen tämä alkoi ryhmässä luistaa, jolloin Maria kehitti porukalle tosihaasteen, eli valssaamista ”kunniakujan” läpi. Juuri harjoiteltua kuviota tohti vain muutama rohkein pari kokeilla kujassa, saaden ansaittua kannustusta. Lopuksi, mutta vasta ryhmän sitkeän painostuksen jälkeen, opettajapari suoritti kujavalssin suvereeniin tyyliin, aplodien säestämänä!

TEKNIIKKA-KOUKUSSA  (”krook!”)
Sisarukset Krook tarjosivat haastetta, mutta myös tarvittavan määrän pätevää tekniikkaneuvontaa, harjoiteltaessa varsin vaativaa kuviota, jossa oli pivotkäännöstä, colgadaa, arastrea, mordidaa (sandwich) ja tiukanpaikan pasadaa. Kuten asiallista oli, kuvion teknisiin yksityiskohtiin paneuduttiin perättäisten päivien tunneilla. Tämän kirjoittaja sai tekniikan seikkaperäisestä ohjauksesta tärkeitä ahaa-elämyksiä.

John ja Nina kuvion pyörteessä
  
TIUKKAA MILONGATREENIÄ
”Terrrrrribyl!” kaikui Fernandon ulvahdus moneen eri kertaan, kun hän koetti pakottaa suomalaiset ”humppajalat” tiukkaan argentiinalaiseen milonga-askellukseen. Leveä hymy toki pehmensi äkseerauksen pelottavuuden nollalukemiin. Pidin siitä, että lähdettiin liikkeelle helpoista aakkosista, sivuttain liikkuen, ja että liikkeet harjoiteltiin ensin piirissä, parittomina.
Pariharjoituksessa edettiin pikkuhiljaa tanssilinjassa sivuttain liikkuvasta traspie-askelluksesta poikittaiseen cadencia-traspiehen, sekä krossi-koristeluilla että aluksi ilman. Kun tähän lisättiin vahva pysähdysaskel (äännettiin ”HUH!!”) ja siitä viejän kiertävää taka-askellusta ja sivuaskellusta + ocho cortado -lopetus, niin kasassa oli oikein vekkuli milongakuvio.
Niin milongatunnilla kuin Fernandon ja Silvian ”vapaavalintaisella” tunnilla oli kuviota, johon sisältyi viejän nopeita, peräkkäisiä krossi-askelia. Huomasin kompastellessani omiin jalkoihini, että edistyneiden kusseille siirryttyä pitää hankkia täsmämittaisemmat tanssikengät, ilman nykyistä 1 cm varvasvaraa!  
Jälkimäisen tunnin kuviosarja sisälsi myös seuraajan enganchen. Tätä Fernando  kommentoi, että Buenos Airesin milongoissa ei kylläkään kuulu harrastaa ganchoja, mutta tällainen ”parin sisätilassa” tapahtuva jalan nostokiertymä voidaan kuitenkin sallia.

Hyväntuuliset Fernando Serrano ja Silvia Colli

TANGUEROS POLARES
Perjantai- ja lauantai-iltoina oli kurssipaikalla milongat, asiankuuluvine opettajapariskuntien taidokkaine tanssiesityksineen. Isona sokeripalana lauantaimilongan pohjalla oli maanmainio tango-orkesteri, jonka musiikki ei ollut ainoastaan argentiinalaisen tyylipuhdasta vaan – ammattimuusikoiden kyseessä olleessa – myös ehdottoman sävelpuhdasta. Kas siinä tyylikäs lppusilaus hyvin järjestetylle tangokurssille!

Tangueros Polares esiintyy