Kuulaana syyskuun perjantaina
kokoontui puolisensataa alan harrastajaparia Lapinlahden Portaanpään Opistolle,
argentiinalaisen tangon viikonloppukurssin merkeissä.
Kiireesti oppitunnille! |
Ruskatangon organisointi on Tango Alegrian hallituksen vastuulla. Käytännön
järjestelyt hoitaa yhdistyksen ydinporukka. Kyselin Ruskatangon taustoista leirin
tuottajaksi tituleeratulta Heikki Valkoselta. Saan kuulla että ”tämän ideoi
aikoinaan vaimoni (Anna-Elina Lavaste), jolla oli yhteyksiä Portaanpään
Opistoon”. Tämänkertainen leiri oli järjestyksessä kolmas. Aiemmista
leireistä on Heikin mukaan tullut hyvää palautetta, ja sen ymmärtää, sillä ainakin
tämänvuotisen leirin järjestelyt ovat moitteettomat ja – kuten seuravasta
selviää – opetuksen anti erinomainen.
Kurssitasoja oli kolme, jotka
kaikki saivat opetusta kaikilta opettajapareilta. Oma selostukseni koskee
”keltaisen” eli edistyneiden ryhmän opetuksen antia. Yleisenä tyytyväisenä kommenttina
totean, että kaikkien kolmen opettajaparin opetuksessa yhdistyi tarpeellinen
määrä perustekniikan opetusta ja ohjausta sopivaan (=ei liian lavea) määrään
harjoiteltavia askelyhdistelmiä (”kuvioita”).
PROJEKTIOITA JA HUIJAUSTA
Tangovuosien karttumisen
myötä monen tanssi alkaa siirtyä
”Pugliesen suuntaan”, jolloin viipyilevien kuvioiden tarve kasvaa. Tähän
tarpeeseen vastasi Pasin ja Marian projektioiden harjoittelu mainiolla tavalla.
Ensin tutkittiin sivuprojektiota ja sivuaskellusta. Sitten harjoiteltiin viejän
salida cruzadan vasemman jalan etuaskeleelta viemää projektiota ja sen variaatioita.
Haasteellista oli kierto- ja laskeutumisliikkeen oikea synkronointi sekä
laskeutumisen suuntaaminen ”suoraan alas”. Lopuksi harjoiteltiin
”salonkitangoklassikkoa”, jossa projektio viedään seuraajan cruzada-askeleelta.
Tarkkaavaisuutta Pasin ja Marian tunnilla |
Toisen päivän
tunnilla kerrattiin ensin projektiot. Uuden treenin aiheena oli ”krossihuijaus”
sekä takaocho-paradan teko seuraajan ”väärälle” jalalle, ja pasadan purku
taka-boleoon.
VALSSIKÄÄNNÖSTÄ KUNNIAKUJASSA
Joka ryhmällä oli
yhden oppitunnin aiheena valssi, ja tämänkin tunnin keltaiselle ryhmälle pitivät Pasi
ja Maria. Työn alle otettiin
myötäpäivään pyörivä ”klassikko”, joka alkaa viejän selkä tanssilinjassa, hänen
vasemman jalan rebote-askeleella (=takaisinponnahdus) myötäpäiväkäännökseen.
Kun oli harjoitettu tätä alkuosiota, koetettiin pivotoinnin jatkamista edelleen
myötäpäivään, ja lopulta jatkumoon tanssilinjassa. Alun kangertelun jälkeen
tämä alkoi ryhmässä luistaa, jolloin Maria kehitti porukalle tosihaasteen, eli
valssaamista ”kunniakujan” läpi. Juuri harjoiteltua kuviota tohti vain muutama
rohkein pari kokeilla kujassa, saaden ansaittua kannustusta. Lopuksi, mutta
vasta ryhmän sitkeän painostuksen jälkeen, opettajapari suoritti kujavalssin
suvereeniin tyyliin, aplodien säestämänä!
TEKNIIKKA-KOUKUSSA (”krook!”)
Sisarukset Krook
tarjosivat haastetta, mutta myös tarvittavan määrän pätevää tekniikkaneuvontaa,
harjoiteltaessa varsin vaativaa kuviota, jossa oli pivotkäännöstä, colgadaa, arastrea,
mordidaa (sandwich) ja tiukanpaikan pasadaa. Kuten asiallista oli, kuvion
teknisiin yksityiskohtiin paneuduttiin perättäisten päivien tunneilla. Tämän
kirjoittaja sai tekniikan seikkaperäisestä ohjauksesta tärkeitä ahaa-elämyksiä.
John ja Nina kuvion pyörteessä |
TIUKKAA MILONGATREENIÄ
”Terrrrrribyl!”
kaikui Fernandon ulvahdus moneen eri kertaan, kun hän koetti pakottaa suomalaiset
”humppajalat” tiukkaan argentiinalaiseen milonga-askellukseen. Leveä hymy toki
pehmensi äkseerauksen pelottavuuden nollalukemiin. Pidin siitä, että lähdettiin
liikkeelle helpoista aakkosista, sivuttain liikkuen, ja että liikkeet
harjoiteltiin ensin piirissä, parittomina.
Pariharjoituksessa
edettiin pikkuhiljaa tanssilinjassa sivuttain liikkuvasta traspie-askelluksesta
poikittaiseen cadencia-traspiehen, sekä krossi-koristeluilla että aluksi
ilman. Kun tähän lisättiin vahva pysähdysaskel (äännettiin ”HUH!!”) ja siitä
viejän kiertävää taka-askellusta ja sivuaskellusta + ocho cortado -lopetus,
niin kasassa oli oikein vekkuli milongakuvio.
Niin
milongatunnilla kuin Fernandon ja Silvian ”vapaavalintaisella” tunnilla oli
kuviota, johon sisältyi viejän nopeita, peräkkäisiä krossi-askelia. Huomasin
kompastellessani omiin jalkoihini, että edistyneiden kusseille siirryttyä pitää
hankkia täsmämittaisemmat tanssikengät, ilman nykyistä 1 cm varvasvaraa!
Jälkimäisen tunnin kuviosarja sisälsi myös seuraajan
enganchen. Tätä Fernando kommentoi, että
Buenos Airesin milongoissa ei kylläkään kuulu harrastaa ganchoja, mutta
tällainen ”parin sisätilassa” tapahtuva jalan nostokiertymä voidaan kuitenkin sallia.
Hyväntuuliset Fernando Serrano ja Silvia Colli |
TANGUEROS POLARES
Perjantai- ja lauantai-iltoina
oli kurssipaikalla milongat, asiankuuluvine opettajapariskuntien taidokkaine
tanssiesityksineen. Isona sokeripalana lauantaimilongan pohjalla oli maanmainio
tango-orkesteri, jonka musiikki ei ollut ainoastaan argentiinalaisen
tyylipuhdasta vaan – ammattimuusikoiden kyseessä olleessa – myös ehdottoman
sävelpuhdasta. Kas siinä tyylikäs lppusilaus hyvin järjestetylle
tangokurssille!
Tangueros Polares esiintyy |