Vuoden 2015 Helatango Festivaalin yhtenä DJ:nä toimi Antti Suniala. Olin tietoinen hänen kansainvälisestä toiminnastaan, ja tunsin hänen netissä julkaisemansa viikoittaisen tandasarjansa www.tandaoftheweek.net, joten minua kiinnosti tietää miehestä enemmän. Festivaalin lounastauolla pyysin Antin pöytääni ja jututin häntä kahvikupillisen ajan.
Sain kuulla Antin olleen DJ:nä jo 20 vuotta, mutta että vain 5 viimeistä vuotta ovat liittyneet tangoon. Pari vuotta sitä ennen tango oli tullut tanssiharrastuksena. Ammatikseen Antti mainitsee sirkustaiteilija. Paperit on Turun Taideakatemian sirkuskoulusta ja lisäkoulutusta on mm. Pekingistä ─ ”kun mun juttuihin ei oikein löytynyt opettajia”.
 |
| Antti töissä |
Sain kuulla Antin olleen DJ:nä jo 20 vuotta, mutta että vain 5 viimeistä vuotta ovat liittyneet tangoon. Pari vuotta sitä ennen tango oli tullut tanssiharrastuksena. Ammatikseen Antti mainitsee sirkustaiteilija. Paperit on Turun Taideakatemian sirkuskoulusta ja lisäkoulutusta on mm. Pekingistä ─ ”kun mun juttuihin ei oikein löytynyt opettajia”.
Kun kysyn mikä ero fiiliksessä on soittaessa ja tanssiessa, saan napakan vastauksen: ”DJ:nä olen töissä, tanssiessani olen nauttimassa”. Hän kertoo DJ:nä seuraavansa tanssijoita joskus minimissä, joskus paljon. ”Seuraan mitä he tarvitsevat, mihin he pystyvät, mitä he haluavat. Mietin mitä itse haluan. Mietin tangon historian näkökulmaa.”
Hän kertoo aina improvisoivansa soittonsa. ”En käytä soittolistoja. Olen soittaessani aktiivisuustilassa ja stressaan itseäni joskus kovastikin ”. Ennen hiljattaista Suomeen paluutaan Berliinissä 3 vuotta asuneena, ja Saksaa, Puolaa, Italiaa kiertäneenä ─ myös Tokiossa ja Singaporessa soittaneena ─ stressin paikkoja lienee ollut runsaasti tarjolla. Liekö nämä vai muut elämän painepisteet hänen mielessään, ja onko tosimielinen vai hirtehinen heitto, mutta kun jutustelumme lopuksi utelen jotakin mottoa tai sanapartta, Antti Suniala lataa: ”Se mikä ei tapa, sattuu helvetisti”.
Hän kertoo aina improvisoivansa soittonsa. ”En käytä soittolistoja. Olen soittaessani aktiivisuustilassa ja stressaan itseäni joskus kovastikin ”. Ennen hiljattaista Suomeen paluutaan Berliinissä 3 vuotta asuneena, ja Saksaa, Puolaa, Italiaa kiertäneenä ─ myös Tokiossa ja Singaporessa soittaneena ─ stressin paikkoja lienee ollut runsaasti tarjolla. Liekö nämä vai muut elämän painepisteet hänen mielessään, ja onko tosimielinen vai hirtehinen heitto, mutta kun jutustelumme lopuksi utelen jotakin mottoa tai sanapartta, Antti Suniala lataa: ”Se mikä ei tapa, sattuu helvetisti”.
