Pitkän taivuttelun jälkeen Christer suostui Tangoblogin henkilökuvaan.
Hän kertoi olevansa sen sortin perusturkulainen, että hänellä on isän puolen sukujuuret Korppoossa, hän on syntynyt Helsingin Naistenklinikalla, on oppinut lukemaan kyläkoulussa Porin tienoilla, ja on aikuisena asunut kolme vuotta Oulussa.
LAVA
Lukiolaisena hän kävi koulujen lauantaitansseissa, tosin osaamatta varsinaisesti tanssia. Paljon, paljon myöhemmin, kun hän oli juuri täyttänyt eräät pyöreät vuodet, hän lupautui erään leidin harjoituspariksi lavatanssikurssille - ja tanssikärpänen puraisi lujaa!
Hän alkoi ahmia tanssikursseja useana päivänä viikossa. Jossakin vaiheessa hän kävi Seuratanssiliiton (SUSEL ry) ohjaajakoulutuksen ja veti kumppaninsa Marjutin kanssa lavatanssin alkeiskursseja turkulaisessa tanssikoulussa. Ennen Argentiinalaisen tangon kolahtamista hän ehti harjoitella kilpatanssia viisi vuotta, ja salsaakin tuli harrastettua pari vuotta.
 |
|
(Kuva: Suomen Lääkärilehti 32/2011)
|
TANGO
Ensikosketuksensa Argentiinalaiseen tangoon Christer sai vuonna 2001, Turussa vierailleen Oscar Pradan muutamilla viikonloppukursseilla, jatkuen harvakseltaan Turussa satunnaisesti vierailleiden opettajien tunneilla. Varsinaisessa mielessä ─ eli jatkuvana ̶ harrastus alkoi vuoden 2010 alusta, Jouko Tammisen ja Terttu Nurmisen tanssiseura Flying Stepsissä vetämillä viikoittaisilla tunneilla.
Myös Turku Swing Society oli niihin aikoihin aloittanut tangokurssien pitämisen, vetäjinä Jere Virta ja Mari Lahti, ja Christer kävi kumppaninsa kanssa myös heidän tunneillaan. Lisäoppia hankittiin vierailevien ammattiopettajien viikonloppukursseilta, ja myöhemmin valtakunnallisilta tangoleireiltä. Vuosittaisia Buenos Airesiin suuntautuneita, 1-2 kuukauden mittaisia opintomatkoja on tähän mennessä kertynyt viisi.
Yksityistunneilla saatavaa henkilökohtaista ohjausta Christer pitää äärettömän tärkeänä. Kotimaassa oppia ovat antaneet Arto Leskinen, Nina ja John Krook, sekä Pasi ja Maria Laurén. Buenos Airesissa ovat yksityisopettajina säännöllisesti olleet Danielle Charonnet sekä Gustavo Sabá ja Maria Olivera, ja lyhyempiä yksärijaksoja ovat antaneet mm. Jorge Firpo, Lucas Di Giorgio, Gloria ja Eduardo Archimbau, Horacio Godoy, sekä Nicolas Shell.
 |
Nicolaksen yksärillä 2011. Christer filmaa taustalla.
|
”Viimeksimainitun opettajan tunnit olivat tangoelämämme ensimmäiset yksärit”, Christer kertoo. ”Tämä tapahtui tangohotelli Caseron Porteñossa, ja Nicolaksen opetusparina oli Riitta Piilo”. Christer muistelee Riitan kovasti kehuneen Nicolaksen taitoja. ”Eikä suotta, sillä myöhemmin Nicolas on peräti kahtena vuotena tullut hopealle Argentiinalaisen tangon maailmanmestaruuskisoissa!”
BLOGI
Tangoblogi syntyi puolivahingossa. Vuoden 2013 Buenos-reissulla Marjut alkoi kirjoittaa kotiväelle matkaterveisiä blogin muodossa. Tämä innosti Christeriä kirjoittamaan kolmen jutun sarjan Buenos Airesista, ajatellen Argentiinan matkaa suunnittelevia tanssijoita.
Kotiin palattuaan hän tuli ajatelleeksi, että ainesta kirjoitusten jatkamiseen voisi löytyä hänen keräämästään melko runsaasta tango-aineistosta, kirjoineen sekä DVD- ja CD-levyineen. ”Työhistoriani yliopistotutkijana lyö tässä läpi. En kerta kaikkiaan osaa vastustaa tausta-aineiston keräämisen intohimoa”, hän myöntää hieman anteeksipyytävän näköisenä.
 |
”Tangoarkisto”. Kaukaloissa CDt, kansioissa DVDt.
|
MUUTA?
Mitä muuta kerrottavaa voisi olla kuin tanssiin liittyvää? Christer mainitsee harrastaneensa koulupoikana runsaasti urheilua. ”Ennen kaikkea jalkapalloa, mutta olin kyllä myös voittamassa ruotsikielisten oppikoulujen viestijuoksun suomenmestaruutta”. Myös musiikki oli mieluisa harrastus. ”Olin rummuissa, kun kavereiden kanssa muka jammattiin jatsia. Musiikinopettaja-tätini säestämänä esiinnyin nokkahuilusolistina opettajien koulutuspäivillä, ja trumpettiakin soitin useita vuosia”.
”Elokuvafriikki, nimenomaan kulttuurielokuvien harrastaja, olen ollut koulupojasta asti”, hän kertoo. ”Siinä vaiheessa kun popcornit ja rapisevat makeispussit tulivat elokuvateattereihin, lopetin siellä käymiset ja siirryin nauhoituksiin ja DVD:ihin”. Myös kirjoittaminen on Christerille ollut mieluisa haaste. ”Työni puolesta kirjoitin tieteellisiä artikkeleita, ja olin kansainvälisen tiedelehden päätoimittaja. Oli myös lyriikan harrastuskausi, jolloin kävin sekä kirjoitus- että lausuntakursseilla. Muutamassa antologiassa on sen aikaisia runojani julkaistukin, ei kuitenkaan omalla nimelläni, vaan eri pseudonyymeillä.”
”Niin, ja sitten elämässäni on tietenkin tämä kuusitoista vuotta kestänyt isoisä-jakso”, Christer lisää, ojentaen ihailtavaksi valokuvan kuusihenkisestä lastenlasten katraasta. Kuva on otettu joitakin vuosia sitten – ”kun vielä olin joukon pisin”.
 |
Hassutteleva isoisä loikkasi yllättäen kuvaan mukaan.
|
