perjantai 26. helmikuuta 2016

HENRIK HELIN − Tamperelainen Ruotsin tangopiireissä

Tampereella hiljattain pidetyssä DJ-workshopissa (linkki) minulla oli tilaisuus tavata Henrik Helin, joka toimi tapahtuman puheenjohtajana. Sain tilaisuuden jututtaa häntä heti workshopin jälkeen, sekä myöhemmin vielä tavatessamme Helsingissä.

Henrik kertoi olevansa Tampereen seudulta kotoisin, mutta hän aloitti yliopisto-opinnot Uppsalassa ja suoritti tutkinnon Linköpingissä. Ruotsissa hän on − paitsi tietenkin tanssinut − sekä toiminut DJ:nä että vetänyt tangokursseja. Tämän vuoden alusta Henrik asuu jälleen Tampereella, ja Linköpingin asunto on myynnissä.

Mutta aloitetaanpa tämä tarina hieman kauempaa, kouluajoista.

RUMPALI
Omakohtainen kosketus musiikkiin tuli ala-astevaiheessa "kun kotiin tuotiin piano".  Klassista musiikkia tuli soitettua yksityisopettajan ohjauksessa, mutta yläasteikäisenä voiton veivät rumpujen soiton opinnot Pirkanmaan musiikkiopiston Rock-jazz linjalla.

Lukioaikana syntyi oma yhtye Toinen Aalto, jossa rumpalin lisäksi oli alunperin basisti, kitaristi ja laulaja, sekä myöhemmin vielä toinen kitaristi.  "Laulajamme kirjoitti tekstejä ja kitaristi sävelsi niihin musiikin" Henrik muistelee. Genre oli suomenkielinen Rock. Treenikämppä oli pitkään Pyynikin Trikoon tiloissa, mutta myös yhden jäsenen kotona oli treenihuone. "Tärkeintä ei ollut päästä esiintymään, vaan yhdessä soitto. Teimme kuitenkin joitakin keikkoja, esimerkiksi Hervannan Varjobaarissa. Yksi demokin tehtiin."


Keikalla Tampereella vuonna 2009.

"Kun jo asuin Ruotsissa soitin Suomessa metallimusikkia Kuvatus-nimisessä kokoonpanossa, joka pienimmillään koostui minusta ja kitaristista, laajimillaan myös basistista ja kosketinsoittajasta", Henrik selvittää. Tämä yhtyeen kanssa tehtiin pari demolevyä. Tänäänkään ei rumpujen soitto ole taakse jäänyttä elämää, sillä rumpusetti on hyvässä tallessa ystävän luona, ja viimeksi viime kesänä molemmat kokoonpanot vielä kokoontuivat musisoimaan. "Ei ne rummut koskaan tipu pois", Henrik miettii ja myöntää että jos sopivaa rumpalinpallia tarjotaan, niin hän voisi sille istahtaa. "Musiikkityyli voi olla avoin".

On ymmärrettävää, että rumpalin koulutuksen saanut henkilö kuuntelee tarkalla korvalla muusiikin rytmiä ja sen vaihteluja. Henrik kertookin argentiinalaisen tangon rytmiikan kiehtovan häntä − "ja sehän syntyy ilman rumpuja!"


KUNGFU
Kamppailuharrastus tuli kuvaan yläasteella Tampereella. Valitsemassaan lajissa häntä viehätti, että kyse ei ollut pelkästä ra´asta voimasta "vaan jotakin sisäänpäin katsovaa, meditatiivista". Kun Henrik muutti Uppsalaan, siellä ei ollut hänen edustamansa Choy Lee Fut -tyylin harrastajia, joten hän perusti sinne CLF-seuran, jota hän veti valmentajana "ja jokapaikan höylänä".

Kungfu-sparrausta Uppsalassa vuonna 2007.

 CLF-seuraan muodostui "mahatava yhdinporukka", joukossa muutamia varsin lupaavia kykyjä. Nämä kuitenkin yksi toisensa jälkeen muuttivat myöhemmin muualle, ja Henrikin siirryttyä Linköpingiin seuran toiminta valitettavasti lopahti.


STUDIO K & CAMBALACHE
Lukiossa oppilaat olivat saaneet tutustua paritansseihin, ja sieltä oli kiinnostus tanssiin jäänyt itämään. Henrikin muutettua opiskelemaan Uppsalaan, tämä latentti kiinnostus aktivoitui. "Eräänä pimeänä, sateisena päivänä päätin ilmoittautua Studio K nimiseen tanssikouluun", Henrik muistelee. Siellä hän kokeili monia tanssilajeja kuten Ballroom, Bugg ja Salsa, mutta vasta kun kohdalle osui argentiinalainen tango, hän "tiesi löytäneensä jotakin uniikkia".
"Argentiinalisessa tangossa kiehtoo monet asiat, kuten hieno perinteinen tangomusiikki, vapaus improvisoida tanssia, ja siten tulkita musiikkia − sekä argentiinalaisen tangolle omimman leimansa antava syleilyote". Myös tangon sosiaalinen aspekti oli Henrikille alusta asti tärkeää: "Halusin tavata ihmisiä".
Nyt oli oikea tanssi löytynyt, mutta Henrik totesi myöhästyneensä Studio K:n alkeiskurssilta, joka oli ehtinyt alkaa aiemmin. Mutta ei hätää, Tukholmasta löytyi intensiivi-viikonloppukurssi, jolle Henrik suuntasi. Kurssin vetäjänä oli Pino D´Angiola, joka on tunnettu Tango Camp tapahtumastaan. Tältä ensimmäiseltä tango-opettajaltaan Henrik kertoo saaneensa sen ymmärryksen, että argentiinalaiselle tangon tanssille omainaista ovat "tarkkuus ja herkkyys".
Tanssikoulun logo.
 Tukholmassa hankkimillaan eväillä Henrik meni Uppsalan alkeisjatkokurssille, jota vetivät kaksi nuorta naista, joista Miranda Lindelöw nykyään opettaa Pariisissa. Henrik muistaa tyytyväisyytensä siitä, että tanssittuaan Mirandan kanssa ensimmäistä kertaa lähitotteessa practicassa sai tältä hyväksyvän kommentin "skitbra!" Miranda toimii nykyään Pariisissa, jossa hän organisoi ja opettaa Queer tangokursseja ja  -milongaa.
 Studio K:ssa Henrik osallistui tanssinohjaajakoulutukseen, johon kuului eri tanssilajien ohjaajaoppilaille yhteistä teoreettista opetusta. Tämän lisäksi henkilökohtaisen tutorin kanssa opeteltiin juuri oman tanssilajin opettamista. 

Henrik muistelee, että tällä opetuksella, jota antoi Tukholmassa toimiva Charlotte Rivero, oli  hänelle tärkeä merkitys niin tangomusiikkiin kuin tanssiin syventymisessä.

Studio K:ssa opettava Ehsan Shariati antoi tangotanssin oppia "kokonaisvaltaisella tavalla", matén juomisen tekniikasta alkaen! Henrik kannattaa Ehsanin edustamaa, tanssipedagogi Gunilla Rydénin käyttämää oppia, jonka mukaan tanssissa on viisi osa-aluetta, joita tulee kehittää rinnakkain. Ne ovat yksilötekniikka, kommunikaatio (eli vienti/seuraaminen), repertuaari, musikki & musikaalisuus, sekä sosiaalinen aspekti. Vuodesta 1996 tangoa opettanut Rydén ilmoittaakin kotisivullaan periaatekseen "Jag arbetar mera kring Hur man gör än Vad man gör". Henrik on osallistunut muutamiin Rydénin vetämiin workshopeihin, jotka ovat olleet antoisia.

Harjoittelua Cambalachen practicassa vuonna 2009
Uppsalassa vaikuttaa myös Ruotsin vanhin tangoseura Cambalache, jonka practicat muodostuivat Henrikille tärkeiksi säännöllisiksi harjoitustilaisuuksiksi. Hän kävi Cambalachessa myös ryhmätunneilla, opettajinaan mm. Joel Utas, joka nykyään toimii Tukholmassa. Vuonna 2010 Cambalachessa järjestettiin myös ohjaakoulutusta, johon Henrik osallistui.

TAKAISIN SUOMEEN
Kotimaan tangoskeneen Henrik tutustui vuonna 2010 Helsingin Almacenissa, jossa Kaija Palokas "otti hänet siipiensä alle" ja tutustutti paikalliseen tangoyhteisöön. Tampereen tangotanssijoihin syntyi ensi kontakti Mustanlahden kesämilongassa.
Henrik muistelee tangoinnostuksensa jossakin vaiheessa osoittaneen vaimentumisen merkkejä, mutta Suomessa tango alkoi taas maistua. "Pasi ja Maria herättivät tangointoni uudella voimalla". Tällä hetkellä Tampere on Henrikin kotikaupunki ja Tango aMoroso on hänen ´kotipesänsä´, jota hän mielellään vapaaehtoisena avustaa. Tampereella on hänen nykyinen värisuoransa: väitöskirjatyö, asunto, tanssiyhteisö − ja seurustelukumppani.


Henrik Helin ja Emma Härkönen tanssitunnelmissa.


  
DISC JOCKEY
Henrik kertoo DJ-uransa alussa keränneensä tarvitsemansa perustiedot internetistä. Parhaat neuvot ja vinkit aloittelevalle soittajalle tulevat kuitenkin kokeneemmilta kollegoilta, ja tämä ajatus oli pontimena DJ-workshopin järjestämisessä. Hän soisi että DJ-yhteisöllä olisi enemmänkin yhteisiä foorumeita. Tärkeinä asioina hän mainitsee keskustelunsa kotimaisten tango- ja DJ-kollegojen kanssa, kuten Jenni Valli, Emma Murros, Mari Mero ja Susanna Lehtonen. Uppsalassa hän sai aikoinaan arvokkaita neuvoja DJ-toimintaan Ehsan Shariatilta ["Hittien opiskelusta kannattaa aloittaa"].

Helsinki Milonga Weekendin  DJ:nä vuonna 2015.

Ruotsissa Henrik Helin on toiminut DJ:nä Uppsalassa, Linköpingissä ja Jönköpingissä, ja Suomessa mm. Tampereen Maailmantango-tapahtumassa vuonna 2015.  Hän myöntää kysyttäessä, että hänen rumpalitaustallan on vaikutusta hänen DJ-näkemyksiinsä ["rytmiä ei voi ohittaa"]. Häntä kiinnostaa musiikin substanssi sinällään ["Historia ja anekdootit eivät ole niin kiinnostavia"] ja hän suosittelee luettavaksi amerikkalaisen säveltäjän Aron Coplandin kirjaa muusiikin kuuntelemisesta, vinkaten Simba tangoblogin kirjoitukseen kyseisen kirjan opeista (linkki).

VALOKUVAUS
Henrik Helinin Facebook-kotisivulla on monta taidokasta valokuvaa. Tiedustelen ovatko ne hänen ottamiaan, minkä hän hieman vähätellen myöntää. Visuaalisuutta Henrikillä on suvussa, sillä sekä isä että äiti ovat harrastaneet valokuvausta.
Ensimmäisen järjestelmäkameransa Henrik sai lukiolaisena. Isänsä kanssa hän on tehnyt monia valokuvausretkiä ja -matkoja, erityisesti lintujen kuvaus mielessä. Niitä on kotimaan lisäksi tehty erityisesti Norjaan. Varangin vuonolle, jäämeren rannalle, on matkattu jo kolmasti. Norjan Atlantin rantaa on tavoitettu Lauvsnesissä. Myös tangoon liittyviä kuvia Henrik sanoo ottaneensa, mutta vain "hieman".

Kun pyydän Henrik Heliniä valitsemaan tämän jutun loppukuvaksi jonkin oman otoksensa, hän valitsee seesteisyydessään henkeä salpaavan näkymän  Nessebynkirkosta viime vuodelta.