KURSSILLA – Varalan kesäleirillä

Motto: ”Argentinian tango is not about WHAT you do, it is about HOW you do it”.

Nelos- ja viitostason opetuksesta vastanneiden vierailijoiden – Rodigo Fonti & Solange Chapperon sekä Ivan Terrazas & Sara Grdan – opetus porautui tangon ydinkerrokseen, eli how you do it. Kuvioainesta otettiin opetukseen vain juuri sen verran, minkä tekniikkaopetus tarvitsi pohjakseen. Kun vielä didaktinen ote oli erinomainen ja henkilökohtainen ohjaus aktiivista – ja leirin yleiset järjestelyt moitteettomia – voinen todeta muidenkin osallistujien suulla, että kurssimaksu tuli kuitattua korkoineen!

Oheisena lyhyt kurssireferaatti nelostason näkökulmasta. Kumpikin pari veti neljä puolentoista tunnin sessiota, joista Ivanin & Saran milongatunti jäi allekirjoittaneelta väliin.

RODRIGO & SOLANGE: KÄYTÄNNÖNLÄHEISTÄ HYVÄNTUULISESTI

Opettajat valmiina aloittamaan

Tunnilla ”Learn to use and care for the space in milongas” otettiin harjoituskuvioksi kuuden askeleen kävelykäännös myötäpäivään, pienentäen asteittain tanssirotundan kokoa. Samalla tutkittiin askelten pituuden merkitystä kuvion onnistumiseen (peruuttaja lyhyillä, ohittaja pidemmillä) sekä kokeiltiin eri askelrytmityksiä. Tämän askelsarjan eräänlaisena lyhytvariaationa harjoiteltiin seuraavaksi neljän askeleen myötäpäivään ympärikäännöstä. Se alkaa ponnahdus-askelella (engl. rebound, esp. rebote), mutta tätä asiaa käskettiin ”olemaan korostamatta”, ja mieluummin ”ajattelemaan kääntymissuuntaa”. Lopuksi järjestettiin pikkuruiseksi kutistetulla lattiatilalla varsinainen selviytymiskoe, jossa ensin seuraajat tanssivat silmät suljettuina, sitten viejät, ja lopuksi molemmat – silloin tosin vapaavalintaisin askelin.

Musikaalisuus-tunnilla havainnoitiin –  kuten tapana on –  sekä fraasijakoa että rytmisten vs. melodisten jaksojen vaihtelua, markeeraten niitä kävely- ja pysähdysjaksoilla. Hauska yksityiskohta oli melodisten jaksojen ”laadun” ilmentäminen käsiliikkein, sekä harjoite jossa myös seuraajat kävelyttivät ´sokeaa´ kumppaniaan.

Adornos-tunnilla tutustutiin taka- ja eturistikoristeen sekä takaristiaskeleen käyttöön, pitäytyen koko tunnin ajan samaan, yhdeksän (pää)tahti-iskun mittaiseen askellussarjaan, johon koristeet asteettain lisättiin.

Argentiinalaisen valssin tunnilla harjoiteltiin aluksi ”no stop” liikkumista, jonka sivuaskeleessa vartalo ”does not arrive on the step”, vaan liike on heilurimainen. Tyypillistä 1-12-1-12 rytmitystä harjoiteltiin eteenpäin alkelluksessa, ja varsinaisina harjoituskuvioina oli kaksi puoliympäri-käännöstä sacadalla, ristiasekelluksessa (sistema cruzado).  Kuviot ovat sellaisinaan käyttökelpoisia tanssilattialla.

IVAN & SARA: TEKNIIKAN SALOJA PIKKUTARKASTI

Tunti Organization and Geometry of the Dance aloitettiin perusasioiden ytimestä, eli kävelystä. Erityisen voimakkaasti painotettiin nilkkaliikkeen merkitystä. Kurssilaisia kehotettiin nousemaa suoraan ylöspäin varpailleen useita kertoja, ja sen jälkeen suuntaamaan liike ylöspäin JA eteenpäin, askeleelle. Nilkan liikkeen ”ylöspäin”-osuus vastavaikuttaa eteenpäin astumisen muutoin synnyttämää vartalon laskua. Ivan korosti hyvän ryhdin tärkeyttä tangotanssin kaikissa liikkeissä, siteeraten vanhan opettajansa sanontaa ”don´t ruin your suit” – älä rypistä pukuasi.

Vastakkaisaskelluksessa (sistema paralelo) harjoiteltiin vieriaskellusta sekä avoimella että suljetulla puolella, ja erityisesti vieriaskellukseen menoa. Se aloitettiin aina ”menopuoleisella jalalla”, viistosti eteenpäin menosuuntaan. Kun sama tehtiin ristiaskelluksessa (sistema cruzado) ja vieriaskellusta vaihdettiin ”suoraan” puolelta toiselle, syntyi seuraajalle takaocho-kävelyä kuin itsestään. Tästä Sara sai aiheen todeta, että ”leading does not mean that there has to be something extra”, eli vienti ”syntyy siitä että viejä liikkuu”. Lisätodisteena siitä, että on kyse yksinkertaisista perusasioista hän totesi myös, että ”there are only 8 positions (of feet) in tango”.

Osiossa Accelerations and Decelerations for Texture in the Dance opettajat vertasivat tasaista tanssia tyveneen veteen, joka voi alkaa tuntua yksitoikkoiselta, kunnes vedenpintaan ilmestyy elävöittävää väreilyä – ”ripples in the water”.  Aluksi tehtiin harjoitus, jolle Rodrigon takavuosien opettaja oli antanut nimen La Casita,  eli hitaana pitkä (oikea) askel ja nopnop ajoituksella lyhyt askel ja viereen. Kun tämä tehtiin kävelystä, kuului aloittaa valmistelu (decelerate) jo edeltävällä eli vasemmalla jalalla, jatkuen ´sitkeänä´ oikean jalan liikkeenä nopeille askelille.  Tästä kehitettiin vielä parada/pasada jatkoliike, jossa analysoitiin sekä viejän että seuraajan liikeratoja.

Askelluksen sitkeysvaikutelmaa (”glue”) harjoiteltiin 8 askeleen salidakuviossa, laittamalla ”sitkeä hidas” askelille 2 ja 5 (ja perään nopnop). Vastapainoksi kokeiltiin salidakuvion tanssimista pelkästään nopein askelin.

Tunnilla Theory and practice for great turns paneuduttiin erinomaisella perusteellisuudella vartalon dissosiaation ja sacadan käyttöön giron viennissä. Viejän dissosiaatiossa painotettiin sen tärkeyttä, että vuoroin ylä- ja alaosan kierrot menevät selvästi ”ohi” toistensa position, ja tästä tehtiin aluksi kuivaharjoituksia. Harjotuskuviona oli ristiaskeluksessa giro myötäpäivään sacadoilla. Sekä viejän että seuraajan liikkeiden tarkasta analyysistä poimittuja toteamuksia ovat esimerkiksi seuraajalle, että ”in the molinette, one of the side steps is closer (to the leader) and one is more open” ja viejälle, että ”the side step scada is the culprit” eli se hankala/rakaiseva paikka.  Harjoitusgiroa treenattiin sekä jatkuvana sarjana että muutamalla erilaisella päätösaskeluksella.

LISÄOPPIA YKSITYISTUNNILLA

Opettajat ja toinen oppilaista

      

Bloggarilla oli partnereineen tilaisuus saada Ivanilta ja Saralta myös yksäritunti, jonka aluksi kerroimme että toivoimme ohjeistusta perusasioihin kuten asento ja kävely, tietäen aikaisemmista kokemuksista hyvinkin, että muutosneuvoja tulee – joskus jopa lähes vastakkaisia aikaisemmilta opettajilta saatuihin nähden, mikä tangouran alkuaikoihin oli kovin hämäävää.

Ivanin ja Saran tekemät muutosehdotukset olivat erityisen miellyttäviä, koska ne olivat tarkoin perusteltuja. Askelluksessa käytiin läpi samoja periaatteita ja harjoitteita kuin ryhmätunnilla, mutta toki tarkemmalla henkilökohtaisella ohjauksella. Ohjeistus syveni merkittävällä tavalla, kun viejää harjoitutettiin ”erikseen” käyttämään jalkapohjaa kantapäästä keskivaiheille ”for leading the lady” ja loppuosaa jalkapohjasta (eli rullauksesta) ”itseään varten”, esimerkiksi liikkumalla eri suuntaan kuin seuraaja. Jalkapohjan kantapään puoleisen osan (eli alkurullauksen) käyttö tosin vaatii melko pystyä asentoa, mikä muutos tuntui oudoimmalta, mutta saavutettavalta. Yksärillä saaduista ohjeista ja ehdotuksista jotain oleellista tulee varmasti sulautumaan oman tanssin osaksi.   

TANGOMUSIIKKI – Lyriikka

Sitaatti:  ”It [tango] is the music, the song, and the dance of life and death”¹⁾

Tarvitseeko argentiinalaisen tangon tanssijan ymmärtää laulettujen kappaleiden sanat? Ei tarvitse. Mutta jos tietää mistä sanat kertovat, siitä saa lisäpotkua musiikintulkintaan. Ja jos lisäksi tuntee laulun taustat, on yhteys tanssittavana olevaan kappaleeseen vieläkin syvempi.

Ottakaamme meille suomalaisille tuttu esimerkki! Jos suomen kieltä osaamaton ulkomaalainen saa kuunneltavakseen kappaleen Karjalan kunnailla, se on ehkä hänen mielestä ”kaunis laulu”, joskin hieman surumielinen. Kun hän saa luettavakseen sanojen käännöksen, hän oivaltaa, että laulu kertoo kaipuusta taakse jätetylle (koti)seudulle – ja kun hän seuraavan kerran kuulee kappaleen, tämä tietoisuus värittää sitä tunnelmaa, jonka laulu hänessä herättää.

Mutta vielä syvempiä sielunuria kappale kyntää – myös ulkomaalaisessa kuulijassa – kun on tietoinen laulun taustoista; sotamenetyksistä ja evakkoretkien kärsimyksistä.

TANGO ON SURUISTA TEHTY?

Filosofian tohtori Pirjo Kukkonen julkaisi vuonna 1997 kirjan Ilon ja surun sointu²⁾, jossa hän tarkasteli laululyriikkaa laajasti, aina kansanlaulusta iskelmään ja hupilauluista tangoon, sivuten myös argentiinalaista tangoa.  Vuonna 1996 julkaistussa (uusintapainos vuonna 2003), englanninkielisessä kirjassaan Tango Nostalgia¹⁾ hän paneutuu tangolyriikan semioosiin (merkkiprosessiin) vertailemalla argentiinalaisia, ”eurooppalaisia” ja suomalaisia tangoja. Tässä blogissa tukeudun lyriikkaa koskevissa selostuksissa jälkimmäiseen kirjaan. Siteeraan osittain Kukkosen tekstejä suoraan, osittain käytän omia sanavalintojani ja tulkintojani.

 

Tutkijan selvitys tangosanoituksista

Suomalaisen tangon vertauskuvat ovat tyypillisesti (maaseudun) luonnosta, mutta argentiinalaisen tangon metaforat ovat kaupungista; sen kaduilta, kujilta ja kuppiloista. Kun suomalaisen tangon päähenkilö on tyypillisesti käpertynyt suremaan yhden – usein hänen ainoansa – rakkaustarinan loppua, argentiinalaisen tangon minä kertoo monipolvisemman elämäntarinan, jossa hän on karaistunut ymmärtämään, että ”elämä on pelkkä valhe”.

Elämä ja rakkaus ovat teemoina niin suomalaisessa kuin argentiinalaisessa tangossa, mutta vain jälkimmäisessä esiintyy suoria viittauksia kuolemaan. Myöskään uskontoon ei suomalaisissa tangoissa viitata, mutta argentiinalaisissa kyllä. Kun suomalaisessa tangossa päähenkilö yleensä on jo jätetty, niin argentiinalaisessa tangolyriikassa korostuu jätetyiksi tulemisen pelko. Tästä väkevä esimerkki on tango No me escribas (Älä kirjoita minulle), jossa päähenkilö pelkää että rakastetun lähettämä kirje saattaisi sisältää jäähyväiset; hän jopa polttaa tältä saapuneen kirjeen – sitä koskaan avaamatta! Argentiinalaisessa tangolyriikassa ei ole kyse vain jostakin romanttisesta ”tulisuudelman odotuksesta”, vaan enemminkin eksistentiaalisesta, eletyn elämän tarkoituksenmukaisuuden kyseenalaistamisesta. Sävellyksen Uno lyriikasta Kukkonen toteaa, että se ”includes all the elements of human life: hope, dreams, anxiety, the cruelty of life, belief, love, betrayal, God, fate, tears, pain, suffering, coldness, hate, the dead point of the soul, and illusion”.

Karjalan kunnailla -tekstin tapaan myös argentiinalaisessa tangossa kaivataan paikkaan, johon ei enää ole pääsyä. Syy on kuitenkin toinen: kyseistä paikkaa (lapsuudenkodin kaupunkikortteli) ei enää ole olemassa (ainakaan samanlaisena), ja myös aika joka siihen liittyi (nuoruus) on ikiajoiksi kadonnut.  Ehkä kuuluisin – ja rakastetuin – näistä tangoista on Sur (Etelä), jonka teksti liikkuu Buenos Airesin eteläosassa sijaitsevassa Pompeya-nimisessä kaupunginosassa, siihen aikaan kun siellä ”kuului sepän pajan äänet ja tuoksui ruoho”.  Ja ”et enää koskaan tule näkemään minua, kuten kerran minut näit, nojautuneena ikkunaan”, sillä ”kadut ja kuutamo, ja lähiöt, ja minun rakkauteni ja sinun ikkunasi, ovat kaikki kuolleet, sen tiedän.”

Argentiinassa 1930- ja 1940-luvuilla vaikuttaneen Enrique Dicepolon (1901-1951) lyriikka edustaa yhteiskuntaan pettyneen sarkasmia. Hänen teksteissään maailma kuvataan hourulana, jossa kaikki on valhetta ja illuusiota, ja missä ihmiset riistävät toisiaan. Tämän genren tyypillinen tango on Cambalache (Hurlumhei), jonka Alpo Piipon tekemässä suomennoksessa kuvataan miten ”on pellet typerät sun ympärilläs vaan” sekä ”yksi lysti lie, kuka kieroillulla meiltä vaikka vaatteet päältä vie”.

Kukkosen kirjan tieteellinen (filosofinen) teksti ei ole aivan helppolukuista, mutta palkkiona lukija pääsee syvälle tangolyriikan merkkimaailman. Kirjan molemmat painokset on valitettavasti myyty loppuun.

LETRAS/LYRICS

Espanjan kielellä laulutekstistä käytetään sanaa letras, mikä tarkoittaa sananmukaisesti ”kirjaimet”. Vaikka aiheesta luulisi Argentiinassa löytyvän kasapäin kirjoja, niin ei yllättävästi ole asian laita. Internetistä löytyy kuitenkin asiaan vihkiytyneitä tiedostoja, kuten tangoletras ³⁾, joka sisältää yli 9000 tangojen, milongojen ja valssien sanat.

  

Harvinainen kirjalöydös ⁴⁾

                                                                      

Espanjan alkeiskurssin tiedoilla alkuperäiskielisistä teksteistä kuitenkaan ”ei ota Erkkikään selvää”, sen verran vaikeaselkoisesta, Lunfardo-murresanoja ja vertauskuvia sisältävästä lyriikasta on kyse. Apuun tulevat käännöksiä tarjoavat kotisivut, kuten Yhdysvalloissa vaikuttaneen argentiinalaisen tango-opettajan, Alberto Paz:in saitti ⁵⁾, jossa on hänen omia käännöksiään. Poesia de Gotan –kotisivu⁶⁾ tarjoaa kääntämistään tangoista myös äänitteet, mutta suppeammalla valikoimalla. Tintaroja-tango -blogista löytyy kahden tangon suomennokset ⁷⁾.

VÄÄRINKÄÄNNÖKSET

Kuten Kukkonen toteaa, argentiinalaisia tangoja on käännetty sekä alkuperäistekstille uskollisesti että siitä jopa täysin poiketen. Tämä on koskenut sekä englanninnoksia että suomennoksia. Tango El Choclo (Maissin tähkä) kertoo alkuperäiskielellä slummien raivosta, joka purkautuu tangotanssissa, äidin kuolemasta ja elämänpettymyksistä. Englanninnoksessa – ja sitä mukailevassa suomennoksessa – siitä on tehty banaali rakkauskertomus, jossa ”sun tulisuudelmassas onni mua kohtaa, se myöskin johtaa mun turmioon”. Vastaavasti tangon La Cumparsita (Pieni soittokulkue) alkuperäisversiossa kohtaloaan sureva päähenkilö istuu niin rakkautensa kohteen, ystäviensä, kuin koiranpentunsakin hylkäämänä, huoneessa ”johon aamun aurinko ei paista”. Niistä tunnelmista on pitkä matka suomennokseen, jossa ”tähtein vyössä on kummaa taikaa” ja  ”sä onnen tuot . . . jää huolet unhoon”.

OIKEIN SUOMENNETTU - VÄÄRIN LAULETTU?

Harva kotimainen suomitango- tai iskelmälaulaja ryhtyisi kilpasille portugalilaisen fadojen laulajan kanssa, tämän musiikillisella kotikentällä.  Fadon, flamencon – ja autenttisen argentiinalaisen tangon – esityksessä ei  riitä, eikä edes sovi, että ”laulaa kauniisti” – ei, vaikka siihen kuinka yrittäisi myös ”laittaa tunnetta”. Sama koskee säestystä, johon ei kelpaa iskelmäryhmän sen paremmin kuin viihdeorkesterin ”saundi”.

Niinpä, valitettavasti,  tasokkaidenkin suomalaisten laulajien, kuten Eino Grönin tai Anneli Saariston argentiinalaisten tangojen suomenkieliset versiot jäävät enneminkin sisäsiistiksi iskelmälaulannaksi, ylettymättä alkuperäistuotteen intensiivisyyteen tai elämänkarheuteen. Ja vaikka Ahti Taposen argentiinalaisten tangojen käännökset, Tapani Kansan vuoden 1999 levyllä Päivä Jolloin Rakastat, ovat melko uskollisia alkuperäistekstille (hyvänä esimerkkinä edellä mainittu La Cumparsita), ja Kansan lauluääni on komea, niin lopputulos ei ole kotoisin Argentiinasta.

Ilahduttava poikkeus löytyy Harri Saksalan vuoden 1990 Le Tango -levyn kappaleen Viimeinen känni (La ultima curda) intensiivisenkarheasta,  argentiinalaistyylisestä esityksestä. Ei Anneli Saaristonkaan esitys samasta kappaleesta ole varsinaisesti huono, mutta se tuo ennemminkin mieleen ”tulisuudelma”-genren, ja orkesterikomppikin on viihdeorkesterimaisempi.  Esityksiä voi verrata Spotify-palvelussa.

DATAA ARGENTIINASTA

Monipuolisella Todo Tango sivustolla⁸⁾ löytyy taustoituksia usean tangon synty- ja esityshistoriaan. Adios muchachos tangon artikkelin kirjoittaja toteaa nyreänä, että ”Spreading tango abroad has not always been beneficial to tango. Many times . . . it has been played in a strange rhythm and on several occasions its titles and lyrics have been changed”, ja hän antaa esimerkkejä monen muunkin tangon nurjasta kohtelusta. Toisissa kirjoituksissa  löytyy mielenkiintoisia taustoituksia mm. seuraaville tangoille: Cambalache, Caminito, Desde el alma, El choclo, El día que me quieras, La cumparsita, Mi noche triste, Gran Hotel Victoria, Malena ja Recuerdo.

LISÄYS 1.7.2014

Nettisivulta http://www.planet-tango.com/lyrics/ löytyy yli sadan tangon alkuperäissanat ja englanninokset, ja monelle tangolle myös esityslinkki.

KIITOKSET

Kiitän professori Pirjo Kukkosta saamistani muutos- ja lisäysehdotuksista.

VIITTEET

 (1) Pirjo Kukkonen: Tango Nostalgia. The Language of Love and Longing. Finnish Culture in Tango Lyrics Discourses. A Contrastive Semiotic and Cultural Approach. Helsinki: Helsinki University Press, [1996] 2003

(2) Pirjo Kukkonen: Ilon ja surun sointu. Folkloresta poploreen. Helsinki: Yliopistopaino, 1997

(3) Alkukielisiä sanoituksia http://www.tangoletras.com.ar/indice-alfabetico.php

(4) J.A. Russo & S.D. Marpegám: Letras de Tango, Terra Editora S.R.L., 2003

(5) Alberto Paz:in käännöksiä englanniksi http://letrasdetango.wordpress.com/

(6) Englanninoksia & musiikin toistoa http://poesiadegotan.com/

(7) Suomennoksia http://www.tintaroja-tango.com.ar/2013/10/tangos-argentinos-finlandes/ 

(8) Sivustolta http://en-us.todotango.com/default.aspx  mene "The Stories" ja "Los tangos"