keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

LISÄEPÄSANAKIRJA

Vuosi sitten koeteltiin lukijoiden huumorintajua Epäsanakirjalla1)
Oheisena wappuriehan merkeissä pieni lisäkontribuutio. 
Eikun kieli poskessa tavaamaan!


Arvojohtaminen
Opettajavienti

Etäopiskelu
Harjoitelua avo-otteessa

Hiilijalanjälki
Mustalla kengällä varpaille

Henkilöskanneri
Tähyilevä hakija

Ilmaveivi
Holtiton boleo

Marenkigratiini
Ylirunsas koristelu

Oopperatanda
Hyräilykyyti

Pakkoliitos
Parinvaihto

Stroke Unit
Törmäilypari

Taivaskanava
Ihanneabrazo

Tietopalvelu
Neuvojapartneri

Tuotantoseisokki
Viejän muistikatkos

Virallinen kääntäjä
Oma viejä





torstai 23. huhtikuuta 2015

TUHANNEN BIISIN KOKOELMA


Vuosi sitten Tangoblogi suositteli aloittelijoille yksittäisiä tango-CD:itä sekä muutaman kokoelman, joissa oli enimmillään parisataa kappaletta1). Nyt pannaan paremmaksi: esittelyssä on kenen tahansa kokoelmiin kelpaava, tasan tuhannen kappaleen pläjäys!


Viisikymmentä levyä paraatiojennuksessa
  
Kulttuurihanke
Kyseessä on EMI:n Academia Nacional del Tangontoimeksiannosta vuonna 2010 julkaisema 50 CD:n kokoelma Las 1001 Noches Del Tango. Projektin puuhamiehenä on toiminut tangohistorioitsija ja sanoittaja Horacio Ferrer, jolla lienee ollut viimeinen sana esitysten valinnassa tähän tuhannen kappaleen joukkoon. 
Vaikka kokoelman pääpaino on tanssijan keskeisessä tangomusiikissa, joukkoon mahtuu myös pelkkään kuunteluun tarkoitettua teoksia ja jopa tangolyriikan lausuntaa. Tämä voi jotakuta tanssi-ihmistä kenties hämmentää, mutta lavea ote tangogenreen on loppujen lopuksi kokoelman vahvuus.

Tarpeelliset biisitiedot
Miellyttävää kyllä, kappaleista ilmoitetaan sekä orkesterin että mahdollis(t)en laulusolisti(e)n nimet. Jos tarpeellista, orkesteria johtaneen henkilön nimi mainitaan erikseen. Myös kunkin raidan äänitysvuosi (1926-2008) on kirjattu.
Erikoislaatuinen ja aika hauskakin seikka on, että kappaleet ovat läpi kokoelman aakkosjärjestyksessä, aina ensimmäisen levyn eka raidan A bailar-kappaleesta viimeisen levyn viimeisen raidan nimikkeeseen Zum.

Ykköslevyn sisällysluettelo

 Osina tai kokonaisuutena
Oman kokoelmani ostin Buenos Aireksessa koko viidenkymmenen levyn kokoelmana, mutta myynnissä on myös kymmenen CD:n osakokoelmia. Amazon.co.uk markkinoi kokonaisuutta noin 250 £ ja osaset 50 £ hintaan. Ei kuulosta ihan halvalta. No, biisiä kohden hinnaksi tulee kolmisenkymmentä senttiä.

Viite

torstai 16. huhtikuuta 2015

JUTTUSILLA MANSEN TANGOGURUT ─ Pasi & Maria

Ensikosketukseni Laurénien tangoon tapahtui netissä. Vuoden ikäisinä tangountuvikkoina olimme parini kanssa juuri palanneet Riitta Piilon vetämältä Buenos Airesiin reissulta, kun utelimme häneltä Suomen huippuopettajien nimiä. Niiden joukosta löysin netistä Pasin ja Marian tanssiesityksen, ihastuin sen tyylikkyyteen, ja totesin ”tässä se on”. Tämä toteamus vahvistui entisestään, kun tutustuimme Pasin ja Marian tarkkaan ja oivaltavaan opetustapaan, jota olemme vuosien mittaan nauttineet sekä ryhmä- että yksityisannoksina.

Haastatteluhetken löytäminen kiireiseltä pariskunnalta näytti kauan saavuttamattomalta toiveelta, mutta Kanariansaarten maaliskuisen tangofestivaalin jälkeisenä lomapäivänä istutimme rentoutuneen pariskunnan suosikkikahvilamme kotoisaan nurkkaukseen jutustelemaan.

Rentoilua paikalliskahvilassa


PIENEN MAINOSLAPUN KOHTALONKÄSKY
Marian ´tangokohtalo´ kirkastui hänelle kuin salaman iskusta. ”Käydessäni balettitunneilla Helsingissä, näin ilmoitustaululla pienen mainoslapun argentiinalaisen tangon tunneista ─ ja tiesin heti, että minun TÄYTYY mennä sinne”.  Tunnin opettajina olivat John Krook ja Hanna Korpela, ja koska tunnilla oli vierailemassa Teatterikorkeakoulun opiskelijoita, Mariakin sai harjoitusparin. ”Sillä tunnilla minulle kirkastui KAIKKI oleellinen argentiinalaisesta tangosta”, Maria toteaa. Kun utelen, mitä se oli (eli on) hän toteaa sekuntiakaan miettimättä: ”Miehen ja naisen vuorovaikutus ja dialogi, sekä musiikin ilmentäminen tanssissa”.
Oulussa asuvalle Marialle tuli tangoiluun käytännön syystä aluksi muutama välivuosi, mutta kun John ja Hanna vuonna 2000 pitivät kursseja Oulussa, niin Marialle ”se oli menoa”, ja harjoituspariksi tuli herrasmies nimeltä Pasi Laurén.  Treeniparin tiet kuitenkin välillä erkanivat maantieteellisesti. Maria vietti vuoden Pariisissa, opiskellen nykypainotteista tangoa, opettajinaan mm. Mariano ”Chicho” Frúmboli. ”Se edusti vapautta LUODA, mutta kuitenkin perinteitä kunnioittaen”, Maria selvittää.

SULLE VARMAAN SOPIS
Pasi oli harrastanut lavatansseja useita vuosia, kun kaverit vuoden 1995 aikoihin alkoivat ehdotella, että argentiinalainen tango voisi sopia hänelle ”kun sä tanssit TOLLAI”.  Oulussa ei siihen aikaan ollut saatavilla argentiinalaisen tangon opetusta, lavoilla nähty ”argentiinalainen” tango ei Pasia innostanut, ja ajatus hautautui. Pasi jatkoi lavatanssiuraa, ja mm. veti lääkiksessä tanssikerhoa. Pasin vapaa-ajan täytti myös judo-harrastus. Siinä hän saavutti pronssimitalin opiskelijoiden MM-kilpailussa vuonna 1994, ja hän myös osallistui vuoden 1996 olympialaisiin Suomen joukkueessa.
Argentiinalainen tango olisi kenties jäänyt Pasia vaille, ellei Maria olisi puuttunut asiaan. Lääkiksen tanssikerhossa Pasin parina tanssiva Maria maanitteli Pasia tulemaan mukaan Johnin ja Hannan tangotunnille. ”Ei mua kiinnosta” oli Pasin vastaus, mutta hän suostui kuitenkin lähtemään ─ ja lumoutui ensinäkemällään. ”Se eleganssi ja se fyysisyys minut koukutti”, Pasi selittää.
Pasin työ vei hänet muutamaksi vuodeksi Norjaan, jossa hän oli sekä vanhojen että nuorten milongerojen opissa. Myös Buenos Airesissa hän haki oppia monelta opettajalta, mutta päämentorikseen Pasi mainitsee Gustavo Naveiran.

NAVEIRA
Buenos Airesissa Pasi oli Gustavo Naveiran opissa vuosina 2004, 2005 ja 2006; viimeksi mainittuna vuotena Marian kanssa. ”Olen myös Euroopassa ollut runsaasti Gustavon opissa; arvioni mukaan 200 – 300 tunnin verran”, toteaa Pasi.
Pasi selittää Naveiran opin keskeisiä elementtejä: ”Hän toi argentiinalaiseen tangoon uuden ymmärryksen, joka mahdollistaa vapaan tanssin. Puhumme struktuurista, joka EI ole vielä tanssia ─ koska tanssin jokainen rakentaa struktuurin päälle. Struktuurissa on kaksi pääelementtiä: geometria ja kehojen asento.”
Naveiran yhdessä  eräiden muiden kanssa kehittämästä tanssiopista käytetään usein nimitystä Tango Nuevo, mutta Pasin mukaan sellaista ei ole olemassa ”erillisenä tanssina”, vaan tämä käsite on ”tapa ymmärtää tangoa ja puhua siitä”.

MIKÄ  EDELLEEN KOUKUTTAA?
Moni harrastus loppuu aikanaan, mutta mikä pitää virettä ja kiinnostusta yllä vielä monien tangovuosien jälkeen? ”Se, että haasteellisuus jatkuu. On niin monet tasot ja tyylit, josta ottaa kiinni”, miettii Maria, ja lisää että hänelle kehollinen ilmaisu on tullut aina vain tärkeämmäksi. ”Ja hetkessä oleminen”.
Pasi komppaa, että tango on jatkuva prosessi, jossa eri asiat muuttuvat ajan myötä: ”Se mitä musiikissa kuulee, se mitä aspekteja löytää tanssista. Ja tangon fyysisyys on edelleen tärkeä asia, sekä intuitiivisuus”. Johon hän lisää tosin pyrkineensä pääsemään myös ”intuitiivisuuden ulkopuolelle”.

OPETTAMINEN
Tiedän että Pasi ja Maria ovat panostaneet paljon myös ”opettamisen opiskeluun”. On siis kiinnostavaa kuulla heidän ajatuksiaan opettamisesta yleensä ja tangon opettamisesta erityisesti.
Heti alkuun Pasi painottaa, että oppilas on itse vastuussa oppimisesta. ”Opettaja voi vain opettaa. Toki hyvä opettaja myös opettaa oppimaan”. Pasi siteeraa Buddhalaista opetusta, jonka mukaa eri oppilaille tulisi opettaa eri asioita ─ sen mukaisesti, mitä kukin tarvitsee. Se on tietenkin haasteellista ryhmäopetuksessa, jossa kuitenkin voi ”opettaa sellaista, mikä on mahdollisimman totta mahdollisimman monelle”. Hyvässä opetuksessa opintie on myös ”sopivan kivinen”, Pasi linjaa. Maria puolestaan siteeraa Learning Methods menetelmän kehittäjän, David Gormanin ajatuksia herättävää teesiä: ”Refine the intention, not the details”.
Pasi painottaa, että opetuksen tulisi olla osa opettajan omaa opettamis-oppimista. Opettajan tulee reflektoida opetustaan tarkkailemalla oppilaiden edistymistä. Tämä on opettajan ”tulosvastuuta”.  Opettajan tulee muodostaa opetuksen sisällön ”omista lähtökohdistaan ja näkökohdistaan”, ja tästä on hyvä mainita oppilaille. Oppilaan olisi siis hyvä ymmärtää, mihin ”kohtaan” argentiinalaisen tangon ”kokonaismaailmassa” hänen saamansa opetus sijoittuu.
Blogin kirjoittaja tulkitsee asian niin, että jokin opettaja voisi esimerkiksi ilmoittaa ´Opetan tyylillisesti lähinnä klassista tango salónia, painottaen musiikin tulkintaa´ ja toinen opettaja ehkä ´Kurssillani keskitytään monipuolisiin kuvioihin ja seuraajan koristeluihin´.

RYHMÄÄ VAI YKSÄRIÄ?
Entä mitä ajatuksia Pasilla ja Marialla on ryhmätuntien ja yksityistuntien asemasta tangotaitojen hankinnassa? ”Koskaan ei ole liian aikaisin mennä yksityistunnille” paukahtaa napakka vastaus. Minkä jälkeen Maria modifioi asiaa hieman: ”Alkeistasolla ryhmätunnit ovat keskiössä.  Keskitasolla yksityistunnit alkavat korostua. Edistyneet voivat hakea oppia eri lähteistä, mutta siinä vaiheessa oman tanssijuuden kehittäminen on tärkeintä”. Ja loppukanettina yleisohjeistus: ”Kaikilla tasoilla sosiaalinen tanssiminen, praktikoissa ja milongoissa, on tärkeää”.

TUKIHARJOITTELUSTA
Kysymykseeni Alexander-tekniikan hyödyllisyydestä Pasi vastaa, että se on hyödyllistä kaikille ─ ”tanssi tai ei”. Kehonhuollon kannalta yoga on hyvä, mutta ”en ole varma auttaako se tangoa”. Yoga, Pilates ja punttisali auttavat lihastasapainon huollossa. Kaikenlainen tanssi on Pasin mielestä hyödyllistä, ja perusbalettiharjoitukset ovat ”tosi hyödyllisiä”. Pasi komppaa Aoniken Quirogan Kanarian festivaalilla antamaa kehotusta: ”harjoitelkaa (yksilöllistä) perustekniikkaa päivittäin, vaikka kymmenenkin minuuttia, niin puolessa vuodessa huomaatte tuloksen”.
”Mutta”, Pasi huomauttaa, ”tango ei ole pelkästään tanssia! Tangoa harrastaessa sille pitää antaa tilaa kasvaa kulttuurin, musiikin tai historian alueelle. Se voi myös kasvaa milongakulttuurin, vaatesuunnittelun tai kenkäsuunnittelun puolelle."


VAATEMUOTIA JA KENKIÄ
Lauréneilla vieraileva kohtaa heti eteisessä Pasin ”kenkätornin”, ja jos avaa treenihuoneen perällä olevan oven, voi kurkistaa  Marian ompelustudioon. Ken uskaltautuu yläkertaan näkee aihepiirin yhdellä suunnalla jatkuvan Marian edustamien Madame Pivot -kenkien laatikkopinoilla ja toisella suunnalla tankokaupalla vaaterekvisiittaa.
”Lapsena hypistelin ja sovittelin isoäidin vaatteita” kertoo Maria, ja sanoo vintagemuodin olevan hänen juttunsa.  ”Äidin kanssa kuljimme Pariisin kirppareilla, ja 1980-luvulla saattoi myös Turun iltatorilla tehdä todellisia löytöjä”, hän muistelee.
Esiintymisvaatteet Maria tilaa Buenos Airesilaiselta lempisuunnittelijaltaan. Niitä pitää esiintyvällä tanssitaiteilijalla olla käytössä kulloinkin ainakin neljä vaihtoehtoa, joukossa  hopeinen tai kultainen, musta, sekä punainen asu. Marialla itselläänkin ollut käsityö hallinnassa 4-vuotiaasta saakka, jolloin isoäiti opetti hänet virkkaamaan ja kutomaan. Ompelustudiossaan Maria nykyään suunnittelee ja ompelee itselleen tanssivaatteita. Kokoontuupa siellä aika ajoin tamperelaisten tangodaamien ompelukerhokin!
Pasilla on selvät mielipiteet miesten tangoasusteista. Esiintymishousunsa ja tanssikenkänsä hän teettää Buenos Airesissa. ”Housuissa on huomioitava estetiikka ja mukavuus, eli tanssin helppous. Siksi housut eivät saa olla tiukkoja. Suosittu on edelleen klassinen malli, jossa on vekityksiä antamassa tilaa”. Tärkein asia on kuitenkin hyvät kengät. ”Huonoilla kengillä ei kukaan tanssi hyvin”. Milonga- ja esiintymiskengissä pitää olla nahkapohja ja hyvä kiertojäykkyys. Muutoin näiden erona on vain se, että ”esiintymiskengät ovat paremmassa kunnossa”.  Show-esityksissä käytetään pehmeämpitekoisia kenkiä.

Opettajien pöytä Hotel Reina Isabellan iltamilongassa
LINKKEJÄ

torstai 9. huhtikuuta 2015

SITOUTUNEIDEN TANSSIYHTEISÖ ─ Tango aMoroson edistyneiden ryhmä

Tämän vuoden kolmena alkukuukautena pääsin tutustumaan Tampereen Sumeliusklubilla maanantai-iltaisin pidettävillä Tango aMoroson kolmostason ryhmätunneilla treenaavien tangotanssijoiden ryhmään. Ohjaajina tuolla jaksolla toimivat Pasi ja Maria Laurén.

Manselaiset ottivat turkulaisen ´vakoilijan´ vastaan tyyneen rauhallisesti, osin ystävällisesti hymyillenkin, ja taukohetkinä jutustelukontaktit olivat helposti luotavissa. Treenaamisen motivaatiota ja tekemisen määrätietoisuutta oli ryhmässä aistittavissa runsain mitoin. Koulutermein  ilmaistuna: luokan käytös ja ahkeruus olivat kympin tasoa.


Tanssitreenit käynnissä

Monet olivat (kuten allekirjoittanutkin) ilmeisen tottuneet tanssimaan ensisijaisesti vakioparinsa kanssa, ja eka tunnin äänestys parinvaihtosäännöstä päätyikin tulokseen, että treenattiin omin parein. Parittomana osallistujana vietin yhden maanantaitreenin tuolilla istuen, mutta muille kerroille onnistuin saamaan treeniparin (kiitokset Leilalle). Viimeiselle käyntikerralleni sain varvasleikkauksesta (miltei) toipuneen oman Marjut-parini mukaani.

Kuvioaineistona tässä kurssiosiossa oli calesita ja volcada.  Tapansa mukaisesti opettajapari kävi liikkeiden ja niiden variaatioiden tekniikan läpi perin pohjin. Pienkarusellista eli calesitastatulikin kurssilla käytyä läpi (ainakin lähes) kaikki variaatiot.

Jakson ensimmäisellä treenikerralla opettajat kehottivat jokaisen ottamaan itselleen jonkin oman kehittämistavoitteen. Viimeisellä kerralla kunkin parin tuli koostaa itselleen ainakin fraasin mittaisen askellussarjan, jonka puitteissa pyrkivät ko. tavoitteeseen.  Marjutin kanssa otimme tavoitteeksi tanssia askellussarjamme mahdollisimman sujuvalla ”liikekielellä”. Saimme harjoituksen aikana Pasilta tähän vielä kullan arvoista ohjeistusta.


Ryhmäpotretti

Yhtä tai kahta ihmistä koskevassa Henkilökuvassa pystyy hieman peilaamaan myös haastateltavan sisäistä  ajatusmaailmaa. aMorosoryhmän aivoituksissa olisi epäilemättä ollut vaikka kuinka paljon mielenkiintoista referoitavaa, mutta keinot tavoittaa niitä kollektiiviseen ”henkilökuvaan” olivat rajoitetut. Eräänlaisena haastattelun korvikkeena pyydettiin osallistujia kirjoittamaan lapulle jokin ajatus tai mielipide. Niistä oheisena kooste. Ja tamperelaisille lämmin turkulainen kiitos!