FI KV DJ ─ Antti Suniala

Vuoden 2015 Helatango Festivaalin yhtenä DJ:nä toimi Antti Suniala. Olin tietoinen hänen kansainvälisestä toiminnastaan, ja tunsin hänen netissä julkaisemansa viikoittaisen tandasarjansa www.tandaoftheweek.net, joten minua kiinnosti tietää miehestä enemmän. Festivaalin lounastauolla pyysin Antin pöytääni ja jututin häntä kahvikupillisen ajan.

Antti töissä

Sain kuulla Antin olleen DJ:nä jo 20 vuotta, mutta että vain 5 viimeistä vuotta ovat liittyneet tangoon. Pari vuotta sitä ennen tango oli tullut tanssiharrastuksena. Ammatikseen Antti mainitsee sirkustaiteilija. Paperit on Turun Taideakatemian sirkuskoulusta ja lisäkoulutusta on mm. Pekingistä ─ ”kun mun juttuihin ei oikein löytynyt opettajia”.

Kun kysyn mikä ero fiiliksessä on soittaessa ja tanssiessa, saan napakan vastauksen: ”DJ:nä olen töissä, tanssiessani olen nauttimassa”. Hän kertoo DJ:nä seuraavansa tanssijoita joskus minimissä, joskus paljon.  ”Seuraan mitä he tarvitsevat, mihin he pystyvät, mitä he haluavat. Mietin mitä itse haluan. Mietin tangon historian näkökulmaa.”

Hän kertoo aina improvisoivansa soittonsa. ”En käytä soittolistoja. Olen soittaessani aktiivisuustilassa ja  stressaan itseäni joskus kovastikin ”.  Ennen hiljattaista Suomeen paluutaan Berliinissä 3 vuotta asuneena, ja Saksaa, Puolaa, Italiaa kiertäneenä ─ myös Tokiossa ja Singaporessa soittaneena ─ stressin paikkoja lienee ollut runsaasti tarjolla. Liekö nämä vai muut elämän painepisteet hänen mielessään, ja onko tosimielinen vai hirtehinen heitto, mutta kun jutustelumme lopuksi utelen jotakin mottoa tai sanapartta, Antti Suniala lataa: ”Se mikä ei tapa, sattuu helvetisti”.

KURSSILLA – HelaTango Festival 2015

Juhlasalirakennus vasemmalla, toinen asuntola taaempana, päärakennus edessä oikealla

Oriveden Opisto on sijaintinsa ja tilojensa puolesta mainio kurssipaikka, ja rakennusten liepeille sijoittuvat, runsaat paikoitustilat tekivät saapumishetkestä lähtien asioimisen vaivattomaksi.

Näkymä ruokasaliin

Ilmoittautumistiskiltä oli vain muutama askel tulolounaalle valoisaan ruokasaliin, jonka keittiö on kuuluisa antimiensa tuoreudesta ja raikkaudesta ─ eikä turhaan.  Lounaalla tapasin Pasi Kieman, joka kuuluu Helatango-tapahtuman vetovastuun Susanna Lehtoselta perineeseen toimikuntaan. Sain sovittua seuraavalle päivälle pienen juttutuokion tämän nelihenkisen ryhmän kanssa.

FESTIVAALINA TASOKKUUTTA RENNOSTI

Pasi Kieman lisäksi toimikunnan jäseniä ovat olleet Kristiina Penttinen, Ani Peltola ja Veli-Jussi Lietsala. Milongajärjestelyistä huolehti Emma Härkönen. Pasi on paikkakuntalaisia, ja itse asiassa juuri hän aikoinaan ehdotti Tango aMorosoon päin, että Orivesi olisi hyvä tangoleirin paikka. Kun viisi vuotta Helatango-tapahtumaa vetänyt Susanna Lehtonen ilmoitti luopuvansa tästä tehtävästä, näytti hetken että leiriä ei enää järjestettäisi. Veli-Jussin todettua, että ”kyllä pitää järjestää” ja Kristiinan sekä Anin lämpimästi kannatettua jatkamista, asia lähti toteutumaan. Kurssin tasokkuus haluttiin säilyttää, tai jos mahdollista panna vielä paremmaksi, ainakin nimen kansainvälisyyden tasolla.

Kristiina, Veli-Jussi, Ani ja Pasi rennoissa tunnelmissa

  

Kuin yhdestä suusta järjestäjäporukka painotti, että Helatangon on tarkoitus olla rento ja kiva tapahtuma, joka on tarkoitettu kaikentasoisille argentiinalaisen tangon harrastajille. Virallisena järjestäjänä on Oriveden Opisto, eli osallistuminen ei edellytä Tango aMoroson jäsenyyttä, sen paremmin kuin minkään muunkaan seuran.  

Uusia ideoita tälle vuodelle oli pitää koko osallistujajoukolle, noin 40 paria, yhteinen ensimmäinen 90 minuutin oppitunti, tai pikemminkin eräänlainen ryhmäytymistunti, jossa vaihdeltiin sali- ja rondapaikkoja eri tunnusmerkkien ja mieltymysten mukaan. Näiden mukaisesti annettiin kurssipäivien kolme opetusryhmää muodostua. Kurssilaisten kommenttien mukaan tätä menettelyä pidettiin onnistuneena.

Opetuksen tasokkuuden eteen oli tehty runsaasti valmistelutyötä. Tango aMoroson itseoikeutettujen, omien valio-opettajien Pasi ja Maria Laurénin sekä Carina Quirogan ja Arttu Artkosken taustatyön tuloksena paikalle oli saatu Buenos Airesista niin pedagogisesti kuin tanssillisesti maailman huippua edustavat Mariella Sametband ja Guillermo ”El peque” Barrionuevo. Helatangon perinteiden mukaisesti jokainen ryhmä sai saman verran opetusta jokaiselta opettajaparilta. Tänä vuonna opetustunteja oli päivää kohti sopivan kohtuulliset 90 + 90 minuuttia, jolloin runsaasti aikaa säästyi yksityistunneilla käymiseen ja iltapäivämilongoissa tanssimiseen. Tämä järjestely sai osallistujilta jakamatonta kiitosta.

Kiitoksia meni myös toimikunnalta kurssilaisiin päin ”tuki tärkeästä talkootyöstä”.

BOLEOIDEN RYTMITTELYÄ

Oma ja kumppanini kurssikokemus kertyi ryhmässä, jonka kutsumanimi oli ”D´Arienzo”.  Tunneilla soikin voittopuolisesti rytmistä tangoa, joukossa paljon juuri yllä mainittua orkesteria.  Tämä oli minulle ja parilleni tervetullutta, sillä romanttisen tangon ystävinä oli rytminen genre ja siihen sopivat askellukset jäänet vähemmälle huomiolle.

Boleoiden rytmityksen mahdollisuuksia

Pasin ja Marian tunneilla harjoiteltiin boleoita erilaisiin rytmityksiin. Näiden kuvioiden sanallinen erittely olisi hankalaa, joten esitettäköön sen sijaan yllä oleva ”voileipäpöytä” boleorytmeistä, joista esimerkiksi alinta soviteltiin Biagin rytmivaihteluihin.

RELAXATION AND ACTIVATION IN CONNECTION

Mariella ja Guillermo panostivat ensimmäisellä tunnilla yhteisen liikekielen löytämiseen rennoin vartaloin. Tähän käytettiin paikallaan ”käärmeilyä”, syliotteessa suljetuin silmin, ohjeena viedä vartalot laajastikin eri asentoihin, ei kuitenkaan pois tasapainosta. Tätä tarkistettiin ”äkkipoistumalla” otteesta.

Sitten siirryttiin askeltavaan harjoitukseen. Viejän vaihdoilla tutkittiin seuraajan jättämistä sivukoontiin, krusadaan tai paradaan, johon seuraava viejä tuli otteeseen. Myöhemmin harjoitusta toistettiin niin, että viejä jäi paikalleen, ja seuraaja saapui tykö.

Rytmä valmistautuu kuvaamaan oppitunnin antia

Toisella oppitunnilla tutkittiin relaxation/tension-vaihtelua, kun viejä nopeuttaa tai hidastaa askellusta, aluksi vierekkäisotteessa. Nopeuttamisintention markkeerauksessa vartalon tensiota nostettiin ─ mutta kun askellus oli nopeutunut, piti palata relaksoituneeseen tilaan! Samaa vaihtelua harjoiteltiin myös taka-ochoon, ja  D´Arienzon rytmipaikkoihin pyrittiin tanssiharjoituksessa osumaan taka-ochon rytminvaihdoksella. Myös Americana-höntsäilyä ja Grapewine-askellusta kokeiltiin.

YHTEYS ILMAN KONTAKTIA & EPÄTAVALLISUUKSIA

Carina ja Arttu ohjasivat osallistujia havaitsemaan niitä monia asioita, joita määrittävät tanssijoiden yhteyden tilaa, mutta EI ole kosketusta.  Ensin vain käveltiin, mutta sitten lisättiin intentio: tuohon suuntaan (tai tuonne) minä aion mennä! Sitten todettiin, että intentio EI ole sama kuin nopeus; intentio voi olla vahva, vaikka vauhti on verkkainen.

Vielä lisättiin tietoisuus kaikista muista tanssitilassa olevista henkilöistä, heidän kohtaamisestaan ja väistämisestään, ja heihin suhtautumisestaan (p.o. ystävällisesti).

Carina ja Arttu ohjeistamassa harjoituksen tekoon

Musiikkiin tanssittiin opettajan nopeasti muuttuvien huutokomentojen mukaan joko vain viejän vasemman käden tai oikean käden otteella, tai kokonaan ilman otetta. Opettajat käskivät miettiä, kuinka paljon (tai vähän) käsien kontaktia  oikeasti tarvitsee viennissä. Erillisinä kuvioina harjoiteltiin seuraajan kiertoa viejän selän takaa sekä pyörähdystä Americanasta.

Tokatunnilla, jonka teemana oli ”epätavallisuudet”, ehdittiin harjoitella vientiä ja giroja käänteisellä otteella, krusadaa ´väärälle puolelle´ ja boleota ´epätavalliselle puolelle´.

HIENOJA ESITYKSIÄ 

Festivaaliorkesterina esiintyi kahtena iltana suomalainen Tango del Norte Orquesta, jonka tyyli- ja sävelpuhdas soitanto on kuulijalle aina suuri nautinto. Esityskappaleiden lisäksi sai tanssiva väki nauttia tango-, valssi- ja milongatandoista.

Perinteiseen tapaan nähtiin kaikilta opettajapareilta tanssinäytökset, ja sen lisäksi koettiin aivan uusi aluevaltaus, kun Laurénien valmentama Tango aMoroson 20-henkinen tanssiryhmä tanssi näyttävän koreografian Pugliesen Recuerdo-kappaleeseen.

Tango aMoroson esiintyjät rytmittyneenä aloitukseen

Monien hienojen tanssiesitysten huipennus koettiin Mariella Sametbandin ja Guillermo Barrionuevon paljastaessa tanssiutensa monipuolisuutta festivaaliyleisön ihastuneiden katseiden alla.

Kun yleisö oli saanut nauttia sametinpehmeistä liikkeistä romanttisessa tangossa, flow-dynamiikasta valssimusiikin tahdissa ja iskevästä leikittelystä rytmisessä tangossa,  yleisön itsepintaiset aplodit vaativat heiltä nähtäväkseen vielä milongatanssin, ja hienon saivatkin. Tanssillista taitoa, runsaasti huumoria ─ ja loppuvetona vielä akrobatiaa.

Mariella ja Guillermo esiintymässä

LINKKEJÄ

https://www.youtube.com/watch?v=8u-sI_tj8bA

https://www.youtube.com/watch?v=h_8u_CPQj2g

https://www.youtube.com/watch?v=bzqNT6Xndq8

PASIN YKSÄREILLÄ - osa 3

Vuoden 2015 alkukuukausina, kun kumppanini Marjut oli vielä jalkatoipilaana, kävin Pasi Laurénin yksityistunneilla soolona. Kahdenkeskinen tilanne houkutteli melko runsaaseen ajatustenvaihtoon, ja saamieni konkreettisten ohjeiden lisäksi koin monia yleisempiäkin oivalluksia. Näistä asioista olen leiponut pikku blogikoosteita, joista tämä on kolmas.

Americana

Olin ratautunut  viemään seuraaja americanaan aloittamalla samasta rebote- (takaisinponnahdus-) askelluksesta kuin mistä (yleensä) aloitetaan ocho cortadonvienti. Valitin Pasille, että oli tylsää rajoittua vain yhteen vaihtoehtoon – ja sitä paitsi tämä vienti ei aina tuntunut onnistuvan.

Jälleen kerran Pasin vastaus ongelmaan oli sekä yllättävä että yksinkertainen. Ensinnäkin, Pasi sanoi, americanaan voidaan mennä ”at any moment”.  Eikä seuraajaa tarvitse ”viedä” americanaan, sillä yhtä hyvin viejä itse voi asettaa itsensä americanaan, esimerkiksi viejän etuochon yhteydessä! Mikä olikin nopeasti todennettavissa  muutamalla käytännön kokeilulla.

Höntsäilyä

Americanaan viennistä pääsimme suoraan toiseen minua askarruttaneeseen aiheeseen, eli höntsäilyyn. Siis rytmisen, nopeatempoisen tangon tahdissa tehtyyn ”nop-nop-irrotteluun”, joka usein tehdään nimenomaan americana-asennossa. Tähän näyttäisi usein liittyvän sellainenkin ”irrottelu”, että tanssiote irrotetaan väljäksi. Tiedustelin Pasilta, että onko minun – tiiviin abrazon vannoutuneen ystävän – hönsäilläkseni ruvettava tanssimaan löysässä otteessa?

Yllättäen – ja suureksi huojennuksekseni – Pasi totesi painokkaasti, että ”mitä nopeatempoisempi tanssi on, sitä tiiviimmän on tanssiotteen oltava!” Hän selitti tämän pätevän niin milonga-tanssissa, rytmiseen tangomusiikkiin tanssimisessa yleensäkin, kuin eritoten höntsäilyissä.

Tästä päästiin americana-höntsäilyn konkreettiseen harjoitteluun, jonka kuluessa minulle sateli aika paljon ohjeita ja neuvoja. Pelkkä vierekkäin keikkuminen ei vielä ollut mitenkään erityistä, mutta kun krossiaskeleella frontit jo lähtökohtaisesti olivat toisiaan päin ja avoimella askeleella käännyttiin lisää toisiaan kohti, liikkeeseen tuli aivan uutta dynamiikkaa. Avoaskeleen saattoi suunnata taaksepäin (se tavallinen tapaus) tai vaihtoehtoisesti eteenpäin.

Tanssiharjoituksen aikana tuli monia korjauksia oppilaan vientiin. Ensinnäkin pyrittiin liiallista vientiä kitkemään pois. ”Tee vaan itse, ja pidä seuraajasta kiinni!” Rintakontakti ei nopeassa musiikissa saanut olla ”liian pehmeä”, mutta tämäkään ei vielä riittänyt, sillä ”koko kehon valmiusasteen/aktiviteetin on oltava tarkoituksenmukainen ”. Sen oli ulottauduttava ”päälaesta kynsien kärkeen”.

Keep it simple!

Sain myös yleisiä neuvoja rytmisen tangon tanssimiseen. ”Unohda paineet siitä, että sinun pitäisi tanssia jotain erinomaisia kuvioita, vaan pidä tanssisi yksinkertaisena ja selkeänä”. Pasi mainitsi, että kun tangossa ylipäätänsä runsas 95% ajasta liikutaan ”kuutta tavallisinta askellusta” (kävelyt, krusadat, ochot, ocho cortado, muut ”kortadot” sekä girot) niin nopeassa tangossa girotkin jäävät vähemmälle. Sen sijaan ”kortado”-kuviot korostuvat. Esimerkiksi taka-ochot kannattaa viedä rebote-liikkeellä  eli ”kortadoina”. 

Sitä, että nopean tanssin ei tarvitse olla monimutkaista tai koostua erikoisuuksista Pasi vielä korosti sanomalla ”Ei haittaa vaikka tekisit ocho cortadon viisitoista kertaa, kunhan tanssit tarkalla rytmillä ja selkeällä viennillä”.

Kyselevä oppilas voi vetää mietteliääksi