PASIN YKSÄREILLÄ - osa 2

Vuoden 2015 alusta olen käynyt viikoittain Pasi Laurénin yksityistunnilla. Kotiin viemisiksi olen saanut sekä konkreettisia ohjeita että yleisempiä oivalluksia. Näistä olen leiponut pikku koosteita, joista tämä on järjestyksessä toinen.

Tasapaino ja intentio

Kerron Pasille tulleeni  siihen johtopäätökseen, että tangoliikkeiden haltuun otossa ”it´s all about balance”. Että tanssijalla voi syntyä todellista kehittymistä vain tasajalkaa sen kanssa, että tasapaino kehittyy ─ tai jää kehittymättä. Tästä väitteestä Pasi tuntui olevan pitkälti samaa mieltä.

Mutta miten tasapainoa voi harjoitella, vai voiko sitä?  Kerroin tuskastuneeni siihen, että vaikka olin ahkerasti tehnyt  viejien pyörähdysliikkeitä, enrosqueineen ja lapiz-liikkeineen, niin tasapaino oli kehittynyt kovin kitsaasti. Joskus liikkeet onnistuivat mukavasti, mutta aivan liian usein huonolla tasapainolla, heiluen.

Vaikka Pasilla oli myös teknisiä ohjeita tasapaino-ongelman ratkaisemiseen, hän yllätti aloittamalla asian kelaamisen toisesta päästä, eli henkisestä puolesta, kehotuksella ”ole läsnä siinä mitä teet!” Hän totesi, että mielen käyttö on tärkeää, ja otti puheeksi intention. ”Intentio on tekemistä; se on eri asia kuin lopputulos”. Tasapainoharjoittelussa intentioksi ei voi ottaa ´pidän tasapainoni´, koska se on lopputulos.  Pasin perusneuvo oli, että pitää olla läsnä tilassa, sekä katseellaan että koko tietoisuudellaan. Sitten voi testata erilaisia intentio-tiloja, ja suoritusten jälkeen miettiä miltä tuntui. 

Seuraavana päivänä tein kotiharjoituksissa intentio-kokeiluja . Ennen pyörähdysharjoitetta tein itseni tietoiseksi tilasta jossa olin, ja otin intentioksi havaita pyörähdyksen aikana kunkin seinän yksityiskohtia (ikkuna, ovet, tauluja). Tuntuu todella siltä, että tilan ottaminen ”kaveriksi” auttoi. Oli kuin seinät olisivat auttaneet tasapainossa pysymistä – ainakin jonkin verran. Samoin apua tuntui tulevan, kun otin intentioksi  että ´muistan pitää niskan rentona´. Lienee ylipäätään hyväksi ohjata ajatukset pois varsinaisesta fyysisestä suorituksesta (pyörähdys), jolloin siitä ´murehtiminen´ jää kehon automatiikalle.

Treeniliikkeeksi Pasi kertoi käyttäneensä ”salsa-spin” harjoitetta, joka on yhden jalan varassa tehtävä nopea, parhaimmillaan parikin kierrosta pyörivä kiepsahdus. Tämä tehdään vuoroin kummallakin jalalla, erikseen etu- ja selkäsuuntaan. Myös aiemmin mainittuja viejien pyörähdysliikkeitä kuuluu toki harjoitella, ja  Pasin ohje oli, että silloin tekisin yhtä harjoitetyyppiä kerrallaan, molemmille puolille. Tällöin ”paremmin onnistuva suunta opettaa heikompaa suuntaa”.

Suorassa oleminen

Tärkeimmäksi fyysiseksi ohjeeksi pyörimistasapainon saavuttamiseksi Pasi nimesi suorassa olemisen. ”Se on tärkeää, joskaan ei aivan välttämätöntä, sillä taitava tanssija pyörii vaikka kallellaan.” Pasi kehottaa tarkkailemaan asentoa pyörähtämällä peilin edessä. Mutta silloinkin jää vielä oleellinen kysymys: MITÄ suorassa oleminen oikeastaan tarkoittaa? Se EI ole itsensä jäykistämistä ylimääräisellä lihasjännityksellä. Monesti puhutaan ydintuesta, mutta silloinkin herää kysymys siitä, että mitä sillä oikein tarkoitetaan. 

Tärkeää olisi seisomisrefleksinuudelleen aktivoiminen. Tämän refleksin avulla, joka aktivoi syvällä tukirangassa olevan lihasjärjestelmän, pikkulapsi suoristaa itsensä kun hänet asettaa jaloilleen. Aikuiseen ikään tultaessa runsas istuminen on valitettavasti heikentänyt tai sammuttanut tämän refleksin. Sen uudelleen aktivoiminen kuuluu Alexander-tekniikan tavoitteisiin.

Syvän lihasjärjestelmän toimintaan voi saada tuntuman istumalla vartalo suorana istuinkyhmyjen päällä, niin että vartalossa ei tunnu mitään jännityksiä, jolloin tuntuu siltä että niin voisi istua kuinka kauan tahansa. Varsinaisena harjoitteena toimii nousu varpaille, ja pysyminen siinä mitään lihaksia jännittämättä (paitsi pohkeissa). Jos seisomisrefleksi aktivoi syvän lihasjärjestelmän, tasapainossa pysyy varpaillaan myös yhdellä jalalla, jolloin harjoitteena voi tehdä vapaan jalan liikkeitä eri suuntiin. Tämä voidaan tehdä sekä suoralta että koukistetulta tukijalalta.

Pasi muokkaamassa oppilaan asentoa

                                                                    

VUORIKIIPEILEVÄ JÄRJESTÖAKTIIVI – Mari Lahti

Tapasin Marin ensi kertaa syksyllä 2010 Argentiinalaisen tangon alkeiskurssilla, jolla hän oli vetäjänä. Olen siitä lähtien ihaillut Marin kaunisryhtistä ja notkealiikkeistä tanssia.  Tällä hetkellä voin tyydytyksellä todeta saaneeni, tämän vuoden alusta, mahdollisuuden yhteiseen viikoittaiseen harjoituskäyntiin paikallisessa tanssistudiossa. Niiden yhteydessä käytin tilaisuutta hyväkseni haastatellakseni häntä Henkilökuvat-palstaa varten.

Tango löytyi Dublinissa

Kertomansa mukaan Mari ei nuorena ollut erityisen liikunnallinen. ”Enemminkin olin lukutoukka”, hän toteaa. Aikuisena tuli kokeiltua Salsaa ja Lindy Hopia, mutta kumpikaan tanssi ei tuntunut oikein omalta. Ajatus harrastaa Argentiinalaista tangoa oli alkanut kyteä Marin ajatuksissa, mutta Turussa ei siihen aikaan ollut säännöllistä opetusta, eikä satunnaisille viikonloppukursseille löytynyt tanssiparia.

Vuonna 2008 Mari oli muutaman kuukauden harjoittelujaksolla Irlannin Dublinissa. Siellä hän löysi tangon ”drop-in” kurssit. Niille ei tarvinnut olla paria, ja näin hän pääsi Argentiinalaisen tangon harrastuksen alkuun. Turkuun paluun jälkeen täältä löytyi tanssipariksi Jere Virta, ja harrastus sai jatkuvuutta. Turussa satunnaisesti järjestettyjen viikonloppukurssien lisäksi oppia haettiin mm. Helsingistä ja Tampereelta sekä kansainvälisiltä tango leireiltä.

Turku Swing Society

Mari on ollut vetämässä Turku Swing Societyn Argentiinalaisen tangon kursseja aina niiden perustamisesta asti vuonna 2009, aluksi Jere Virran ja sittemmin Tommi Vornasen kanssa.  ”Alussa ajatuksena oli vain koota pieni ryhmä aiheesta kiinnostuneita, joille ajattelimme voivamme jakaa Jeren kanssa siihen asti oppimiamme asioita”, Mari muistelee. ”Kesällä 2009 järjestimme siinä mielessä tutustumiskurssin, mutta jo syksyllä aloitimme säännöllisten viikkotuntien pitämisen”.

Turku  Swing Societyssä syksyllä  2010

                                     

 Elämänkumppani löytyi kalliojyrkänteeltä

”En muista lapsena erityisesti pitäneeni kiipeilystä, mutta aikuisiällä eräs ystävätär sai minut mukaan kiipeilykurssille, ja ihastuin lajiin välittömästi”, Mari kertoo. ”Ja yhteiseltä kiipeilymatkalta löysin myös avomieheni Jussin. Tämä yhteinen harrastuksemme vie meidät säännöllisesti luonnon helmaan, jossa me molemmat muutoinkin viihdymme, minä kun olen myös intohimoinen sienestäjä ja marjastaja”, Mari sanoo, ja paljastaa että myös heidän 2-vuotias esikoisensa Iivi on jo saanut omat kiipeilykengät. ”Jonakin päivänä kipeämme porukalla!”.

 Kiipeilymatkalla Espanjan El Chorrossa  

                                               

Lautakuntatehtäviä, nuorisotyötä ─ ja luomuruokaa

”Kiinnostukseni yhteiskunnallisiin asioihin virisi jo nuorena, sillä olen aina ollut aktiivinen eri yhdistyksissä”, toteaa Mari. Vuodesta 2013 hän on ollut Turun kaupungin nuorisolautakunnan jäsen ja vuodesta 2015 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lähipalvelulautakunnan jäsen. Mari toimii myös Turun Ensi- ja Turvakodin hallituksen varapuheenjohtajana ja Turun Nuorten Kotkien puheenjohtajana. ”Luottamustehtävät teettävät paljon työtä, ja vaativat monenlaista asioihin perehtymistä, mutta antavat myös paljon. Itselle erityisesti lapsi- ja nuorisoasiat ovat sydäntä lähellä ja koen tärkeäksi pyrkiä vaikuttamaan lasten ja nuorten hyvinvointiin myös poliittisen päätöksenteon kautta” Mari toteaa.

Marin monipuolisuus on hänet tuntevien tiedossa, mutta ainakin minut Mari jälleen kerran yllättä, kun käy ilmi että hän myös pitää terveelliselle ruualle omistettua, julkista blogia osoitteessa https://letmegoorganic.wordpress.com/.  ”Olen intohimoinen luomun ja lähiruuan kannattaja”, toteaa Mari.

Marin ruokablogin etusivua

TANGOSANOJEN AAPINEN – Nunca… Zorro

Aiemmassa bloggauksessa tarkastelimme tangotekstien sanoja a-kirjaimesta m-kirjaimeen. Tässä kirjoituksessa edetään aakkosten loppuun. Osa viitteistä on eka osan listassa.

NUNCA  [Ei ikinä]

Jos sana Jamás (blogin edellisessä osassa) oli sen mielessä, joka arveli jonkun asian olevan ohitse, astetta ytimekkäämpi sana Nunca sopii sen suuhun, joka tekee päätöksen ¡Nunca más! (Ei ikinä enää!). Kappaleessa Que Nunca Me Falte (Älköön minulta ikinä puuttuko) laulaja on kuitenkin nimenomaan tyytyväinen nykytilaansa, toivoen sen jatkuvan: ”May I never miss your tender caress—all I need in life is to feel your warmth”.^d)

OJOS  [Silmät] lausutaan ”ohos”

Silmät ovat tärkeä käsite tangolyriikassa, ja niitä on tangonimissäkin runsain mitoin. On Ojos azules (siniset), brujos (velhon), criollos (kreoli), culpables (syylliset), de canela (kaneli), expresivos (ilmeikkäät), lindos y mentirosos (kauniit ja valehtelevat), moros (maurilaiset), negros  (mustat), porteños (buenosaireslaiset), que brillan (jotka loistavat), que lloran (jotka itkevät), que me hacen daño (minua satuttaneet), tristes (surulliset), verdes (vihreät).

Sykähdyttävimpiä ”silmälyriikoita” sisältyy valssiin Yo no sé que me han hecho tus ojos, ja nimenomaan Francisco Canaron vuoden 1936 levytyksenä, jolla laulaa nuori Ada Falcón. Se on aina yhtä sykähdyttävää kuunneltavaa sille, joka on tutustunut kappaleen taustatarinaan^e). Laulajalla ja kappaleen säveltäneellä Canarolla, joka oli naimisissa, oli rakkaussuhde, jonka Canaro kuitenkin lopetti. Tämän seurauksena Ada matkusti pois Buenos Airesista, asettuen pieneen maaseutukaupunkiin, jossa hän näyttäytyi ulkopuolisille vain kirkossa, Garbo-tyyliin suojapukeutuneena. Laulamisen hän oli siltä seisomalta lopettanut loppuiäkseen.  Voit kuunnella kappaleen tästä. Ote Alberto Pazin englanninnoksesta ^b):

I do not know how many sleepless nights

I've spent thinking of your eyes;

but I know that falling asleep one night

thinking of your eyes, I dreamt...

I do not know what your eyes have done to me

that they bewitch me with their brightness,

All I know that I carry in my soul

your image branded with love's fire

PALABRA  [Sana]

Tangossa muutama sana voi tehdä ihmisen onnelliseksi tai epätoivoiseksi. Kuten suomeksikin, ”rakastan sinua” ilmaistaan espanjaksi kahdella sanalla [kts. seuraava kirjain], joten tangon nimi Dos Palabras, Por Favor (”Saisinko  kaksi sanaa”) kuulostaa ymmärrettävältä. Mutta mihin viitataan tangoissa  Cuatro Palabras (neljä) tai Siete Palabras (seitsemän)? Entä mikä lienee La Primera Palabra (ensimmäinen/tärkein sana)? Jätän nämä arvoitukset lukijan selvitettäväksi.

Mainostan mieluummin Analia Regon esitystä kappaleesta Sin Palabras (Ilman sanoja), levyltä jonka vuonna 2001 ostin häneltä itseltään Turussa! Levy kuluu ensimmäisiin kosketuksiini argentiinalaiseen tangomusiikkiin, ja myös tanssiin ─ muutamalla viikonloppukurssilla. Regon kaunis kitaraesitys (ei sanoja!) löytyy Spotify-palvelusta. Kuten kuvasta ilmenee, tähän vuonna 1946 sävellettyyn tangoon on kyllä sanoituskin olemassa.

QUIERO [Rakastan, haluan]

¡Te Quiero!  [äännetään te kiero]  lienee tangosanoitusten yleisin huudahdus, joka suomentuu ´rakastan sinua´, vaikka sen voisi sananmukaisesti myös kääntää ´haluan sinut´. Rakastamista yksiselitteisesti tarkoittavaa verbiä Amar käyttäen sanonta olisi Te Amo, mutta tangolyriikkaan tämä on selvästi ollut liian ´laimea´ ilmaisu, sillä se ei teksteissä tule juuri koskaan vastaan.  

Netin listoilla on 130 erilaista tangoa, joiden nimessä oli sana Quiero.  Malliksi otettakoon kaksi näennäisesti vastakkaista otsikkoa: toisaalta tango Dejame, no quiero verte más [Jätä minut, en halua nähdä sinua enää] ja toisaalta tango Quiero verte una vez más [Haluan nähdä sinut vielä kerran]. Otsikoiden vastakkaisuudesta huolimatta molempien laulujen päähenkilö kuvaa rakkauttaan. Edellisessä tapauksessa tapaaminen aiheuttaa liiaksi tuskaa, koska toista ei saa omakseen: Dejame, el verte me hace mucho mal, dejame, que ya no puedo más -─  ”Leave me! The sight of you makes it worse. Leave me, now that I can do no more” ^b).  Jälkimäisessä tangossa on kyse moleminpuolisesta, mutta kielletystä rakkaudesta. Tämän tangon sanojen kivuliaisuuden ymmärtää paremmin, kun tuntee sanoittajan henkilötarinan^e) Erittäin tunnettu on myös Carlos Gardelin suosituksi tekemä tango El Dia Que Me Quieras  (Sinä päivänä, kun minua rakastat).

                                     Carlos Gardel ja El Dia Que Me Quieras

RINCON [Nurkka, nurkkaus, soppi]

Tangoissa tapahtumat sijoittuvat vaikkapa kahvilan nurkkaukseen. Tunnetussa tangossa En un rincon (Nurkassa) nurkan luonteesta ei ole tarkempaa kuvausta, mutta se voisi olla (sydämen?) kuvainnollisempi soppi. En un rincon vivio el amor /en la luz feliz la luna llena /…/ en un rincon murio de vos /la luz más gris más gris mi amor eli suomeksi suunnilleen ”Eräässä sopessa eli rakkaus / täydenkuun onnenvalossa / … / sinun vuoksesi sopessa kuoli / harmemmaksi, harmemmaksi rakkauteni valo”.

SOÑAR  [Haaveilu/Unelmonti] lausutaan ”sonjar”

Tangosanoituksissa elämä on usein Soñar y nada mas (Haaveilua eikä mitään muuta), kuten paljon soitettu valssi toteaa jo otsikossaan. Laulun alkusanat neuvovat, että ”Älä herää rakkauden haaveistasi, kaunis tyttö, sillä rakastaminen on unelmointia vain”. Lukuisten muidenkin tangojen sanoituksessa toistuu sana soñar.

                             Soñar y nada mas Francisco Canaron orkesterin esityksenä.

TRISTE  [Alakuloinen, surullinen]

Tangolla Mi noche triste (Alakuloinen yöni) oli keskeinen rooli tangon historiassa. Se sävellettiin instrumentaalikappaleena vuonna 1916, mutta saavutti kuuluisuutta kun Pascual Contursi sanoitti ja Carlos Gardel esitti sen vuonna 1917. Wikipedian sanoin ”With Mi Noche Triste, the birth of sentimental tango took place. Nostalgic, melodramatic, sad, the new lyrics and the music that was created for them, embodied Buenos Aires and its people. Contursi wrote a melodramatic story that rejected lovers could identify with.”

Lähde: http://www.todotango.com/english/

music/song/178/Mi-noche-triste-Lita/

ULTIMA/ULTIMO [Viimeinen]

Useankin tangon nimessä on sana Ultima, mutta ylivoimaisesti eniten levytyksiä on kahdella, eli La ultima copa (Viimeinen tuopillinen) sekä La ultima curda (Viimeinen känni). Viimeksi mainitusta on Kukkosen tutkimuksessa ^f) parisivuinen tarkastelu. Hän toteaa ”The text mentions those central attirbutes of the Argentinian tango, the bandonéon and alcohol”. Laulun viime virkkeet kääntyy hänen tekstissään ”Don´t you see that I come from a land / which is the land of oblivion, always fuddle / with alcohol?”

Maanmainio, argentiinalaisen intensiiviset tunnelmat löytävä suomenkielinen tulkinta löytyy Harri Saksalan ja Tangoenon-orkesterin vuonna 1990 julkaisemalta Le Tango levyltä - kannattaa kuunnella tästä! 

Kommenttina on syytä painottaa, että Buenos Aireksen kaduilla nykyään nimenomaan EI näe humalaisia henkilöitä. Viiden 1-2 kk kestoisella visiitillä tämän kirjoittaja ei myöskään ole nähnyt kadulla ainuttakaan nuorta (tai muunkaan ikäistä) henkilöä oluttölkki kädessään!

VIEJO [Vanha] lausutaan ”vieho”

Vanha-sanaa käytetään tangoteksteissä useimmin kunnioittaen tai nostalgisesti, ei juurikaan halventavasti ─ mutta poikkeuksiakin on. Tunnetussa tangossa Carro viejo (suorana käännöksenä =vanhat kärryt) on äkkiä katsoen puhe vain kärryistä, jotka joskus ovat olleet loisto­kunnosssa, mutta nyt kiertelevät huonokuntoisina kaupunkia. Buenos Airesin lunfardo-murteen sanakirjassa ^g) sanalle löytyy kuitenkin aivan muu merkitys: carro = prostituoitu.

Viejo-sanan otsikossaan sisältävistä sävellyksistä on ylivoimaisesti eniten levytyksiä tehty tangosta Derecho viejo (Vanha velvollisuus/oikeus). Vaikka tähän tangoon on kirjoitettu kahdetkin eri sanoitukset, kaikki tunnetuimmat levytykset ovat instrumentaaliversioita. Jopa laulaja Rául Iriarte, levyttäessään tangoja oman orkesterinsa kanssa, piti tämän kappaleen kohdalla laulutauon!  

X- kirjain esiintyy espanjan kielessä ainoastaan muutamassa lainasanassa. TodoTango –sivusto ei tunnista yhtään tällä kirjaimella alkavaa tangoa.

YUMBA lausutaan ”shuumba”

Tämä on kuuluisa tangosana, vaikka sitä ei esiinny tangojen sanoituksissa, eikä varsinkaan espanjan kielessä. Osvaldo Pugliese keksi sanan antaessaan erään tangonsa nimeksi La Yumba. Sillä hän viittasi bandodeonien voimakkaaseen säestysääneen.

Oheinen video on Pugliesen orkesterin historiallisesta esiintymisestä Buenos Airesin maailmakuulussa oopperatalossa El Colón, vuonna 1985. Siellä esiintymistä pidettiin argentiinalaisten artistien unelmana. Kansainvälisestä kuuluisuudestaan huolimatta talon ovet avautuivat Puglieselle vasta kun häntä vastustanut sotilasjuntta oli vuonna 1983 kaatunut.


ZORRO  [katukielessä = kelmi, kankkunen, pöpperö] [kirjakielessä = kettu]

Z-kirjaimella alkavia sanoja on espanjan kielessä niukasti, mutta löytyy kymmenkunta tangoa, joiden nimessä on sana Zorro.  Niistä tunnetuin lienee Zorro Gris, jonka ainakin Alfredo De Angelis on äänittänyt. Todo el secreto de tu vida triste / se quedará dentro del zorro gris ─ ”Koko alakuloisen elämäsi salaisuus tulee pysymään harmaassa pöpperössä”.

VIITTEET

d. Linkki. 

e. Michael Lavocah: Tango Stories ─ Musical Secrets. Norwich: Milonga Press, 2012

f. Pirjo Kukkonen: Tango Nostalgia. The Language of Love and Longing. Finnish Culture in Tango Lyrics Discourses. A Contrastive Semiotic and Cultural Approach. Helsinki: Helsinki University Press, [1996] 2003

g. Linkki.

OPETUSVIDEO ─ Volcadas

Olen viiden tangovuoteni ajan pidättynyt ottamassa tanssissani käyttöön show-tangoon assosioituvia elementtejä, kuten gancho, colgada tai volcada. Ensinnäkin koska niitä ei juuri tapaa Argentiinan perusmilongoissa. Toisekseen niiden sujuva ja kanssatanssijoita häiritsemätön suoritus vaatii vankan perustekniikan.

Nyt paneutuminen tähän kuviomaailmaan tuli kuitenkin ajankohtaiseksi, ja siinä yhteydessä mm. hankin Fabián Salasin ja Lola Diazin DVD-kokoelmasta Volcada-opetuslevyn, jonka tässä esittelen lyhyesti.

Mikään ei tietenkään pysty korvaamaan ammattitaitoisen opettajan reaalimaailmassa antamaa opetusta, mutta Fabian & Lola panostavat todella perusteellisesti yksityiskohtien selvittämiseen. Hauskana keinona on väärien ja oikeiden suoritusten demot, jossa väärän kohdalla pärisee varoitusääni ja oikean kohdalla helisee sävelkulku. Askellusten suuntia havainnoidaan lattiamerkinnöin, ja tanssijoiden liikesuunnat ilmaistaan videoon ilmestyvillä nuolilla ym. tehokeinoilla. Ennen varsinaista kuvioiden läpikäyntiä tehdään aiheeseen johdattavia liikesarjoja, erikseen viejälle ja seuraajalle, mistä on apua itse kuvioiden omaksumiseen.

Suoritusvinkkejä etuvolcadassa - ja takavolcadassa harjoitusotteessa

Noin 45 minuutin pituisen ohjelman aikana käsitellään tasan kaksi kuviota; yksi etu- ja yksi takavolcada. Etuvolcadaa ei viedä (ainakaan varsinaisesta) takaboleosta, kuten lienee yleisintä, vaan melko ”suoraan” sivuaskeleesta, jolla viejä tekee painonvaihdon sistema cruzadaan. Tämä vientiaskellus poikkesi hieman siitä, jolla olin jonkin verran harjoitellut etuvolocadaa, mutta tuntui toimivan.  Myös takavolcada tehdään tällä DVD:llä sivuaskeleesta miehen painonvaihdolla. Esitetty kuvio on liikeradoiltaan kinkkisempi kuin edellinen.

Fabianin ja Lolan opetusvideoita myydään heidän kotisivunsa http://tangopal.comkautta, jossa heidän yhteensä kahdeksasta DVD:stä on tarjolla erilaisia yhdistelmäpaketteja. Yksikseen ostettuna yhden DVD:n hinta on 60 USD plus postikulut.

No, kannattaako hankkia? Hmmm… jos haluaa muutamasta kuvioista perusteellisen selvityksen, niin vastaus lienee kyllä, tai ainakin ”miksipä ei”. Tämän videon tarkkoihin ohjeisiin tutustuminen ainakin muistuttaa niin viejää kuin seuraajaa siitä, miten monen yksityiskohdan kohdalleen loksahdus kätkeytyy näidenkin kuvioiden optimaaliseen onnistumiseen.

Muutoin teknisesti korkealuokkaisen DVD:n harmillinen puute on, että siinä ei ole erillistä ”menu”-listausta, josta pääsisi harjoitusten eri kohtiin, vaan kaikki on ns. yhdessä pötkössä. Selostuksesta on neljäkin kielivalintaa, joista ainakin englanninkielinen on ääntämiseltään ja ajoitukseltaan moitteeton.