TANGOMUSIIKKI – Lyriikka

Sitaatti:  ”It [tango] is the music, the song, and the dance of life and death”¹⁾

Tarvitseeko argentiinalaisen tangon tanssijan ymmärtää laulettujen kappaleiden sanat? Ei tarvitse. Mutta jos tietää mistä sanat kertovat, siitä saa lisäpotkua musiikintulkintaan. Ja jos lisäksi tuntee laulun taustat, on yhteys tanssittavana olevaan kappaleeseen vieläkin syvempi.

Ottakaamme meille suomalaisille tuttu esimerkki! Jos suomen kieltä osaamaton ulkomaalainen saa kuunneltavakseen kappaleen Karjalan kunnailla, se on ehkä hänen mielestä ”kaunis laulu”, joskin hieman surumielinen. Kun hän saa luettavakseen sanojen käännöksen, hän oivaltaa, että laulu kertoo kaipuusta taakse jätetylle (koti)seudulle – ja kun hän seuraavan kerran kuulee kappaleen, tämä tietoisuus värittää sitä tunnelmaa, jonka laulu hänessä herättää.

Mutta vielä syvempiä sielunuria kappale kyntää – myös ulkomaalaisessa kuulijassa – kun on tietoinen laulun taustoista; sotamenetyksistä ja evakkoretkien kärsimyksistä.

TANGO ON SURUISTA TEHTY?

Filosofian tohtori Pirjo Kukkonen julkaisi vuonna 1997 kirjan Ilon ja surun sointu²⁾, jossa hän tarkasteli laululyriikkaa laajasti, aina kansanlaulusta iskelmään ja hupilauluista tangoon, sivuten myös argentiinalaista tangoa.  Vuonna 1996 julkaistussa (uusintapainos vuonna 2003), englanninkielisessä kirjassaan Tango Nostalgia¹⁾ hän paneutuu tangolyriikan semioosiin (merkkiprosessiin) vertailemalla argentiinalaisia, ”eurooppalaisia” ja suomalaisia tangoja. Tässä blogissa tukeudun lyriikkaa koskevissa selostuksissa jälkimmäiseen kirjaan. Siteeraan osittain Kukkosen tekstejä suoraan, osittain käytän omia sanavalintojani ja tulkintojani.

 

Tutkijan selvitys tangosanoituksista

Suomalaisen tangon vertauskuvat ovat tyypillisesti (maaseudun) luonnosta, mutta argentiinalaisen tangon metaforat ovat kaupungista; sen kaduilta, kujilta ja kuppiloista. Kun suomalaisen tangon päähenkilö on tyypillisesti käpertynyt suremaan yhden – usein hänen ainoansa – rakkaustarinan loppua, argentiinalaisen tangon minä kertoo monipolvisemman elämäntarinan, jossa hän on karaistunut ymmärtämään, että ”elämä on pelkkä valhe”.

Elämä ja rakkaus ovat teemoina niin suomalaisessa kuin argentiinalaisessa tangossa, mutta vain jälkimmäisessä esiintyy suoria viittauksia kuolemaan. Myöskään uskontoon ei suomalaisissa tangoissa viitata, mutta argentiinalaisissa kyllä. Kun suomalaisessa tangossa päähenkilö yleensä on jo jätetty, niin argentiinalaisessa tangolyriikassa korostuu jätetyiksi tulemisen pelko. Tästä väkevä esimerkki on tango No me escribas (Älä kirjoita minulle), jossa päähenkilö pelkää että rakastetun lähettämä kirje saattaisi sisältää jäähyväiset; hän jopa polttaa tältä saapuneen kirjeen – sitä koskaan avaamatta! Argentiinalaisessa tangolyriikassa ei ole kyse vain jostakin romanttisesta ”tulisuudelman odotuksesta”, vaan enemminkin eksistentiaalisesta, eletyn elämän tarkoituksenmukaisuuden kyseenalaistamisesta. Sävellyksen Uno lyriikasta Kukkonen toteaa, että se ”includes all the elements of human life: hope, dreams, anxiety, the cruelty of life, belief, love, betrayal, God, fate, tears, pain, suffering, coldness, hate, the dead point of the soul, and illusion”.

Karjalan kunnailla -tekstin tapaan myös argentiinalaisessa tangossa kaivataan paikkaan, johon ei enää ole pääsyä. Syy on kuitenkin toinen: kyseistä paikkaa (lapsuudenkodin kaupunkikortteli) ei enää ole olemassa (ainakaan samanlaisena), ja myös aika joka siihen liittyi (nuoruus) on ikiajoiksi kadonnut.  Ehkä kuuluisin – ja rakastetuin – näistä tangoista on Sur (Etelä), jonka teksti liikkuu Buenos Airesin eteläosassa sijaitsevassa Pompeya-nimisessä kaupunginosassa, siihen aikaan kun siellä ”kuului sepän pajan äänet ja tuoksui ruoho”.  Ja ”et enää koskaan tule näkemään minua, kuten kerran minut näit, nojautuneena ikkunaan”, sillä ”kadut ja kuutamo, ja lähiöt, ja minun rakkauteni ja sinun ikkunasi, ovat kaikki kuolleet, sen tiedän.”

Argentiinassa 1930- ja 1940-luvuilla vaikuttaneen Enrique Dicepolon (1901-1951) lyriikka edustaa yhteiskuntaan pettyneen sarkasmia. Hänen teksteissään maailma kuvataan hourulana, jossa kaikki on valhetta ja illuusiota, ja missä ihmiset riistävät toisiaan. Tämän genren tyypillinen tango on Cambalache (Hurlumhei), jonka Alpo Piipon tekemässä suomennoksessa kuvataan miten ”on pellet typerät sun ympärilläs vaan” sekä ”yksi lysti lie, kuka kieroillulla meiltä vaikka vaatteet päältä vie”.

Kukkosen kirjan tieteellinen (filosofinen) teksti ei ole aivan helppolukuista, mutta palkkiona lukija pääsee syvälle tangolyriikan merkkimaailman. Kirjan molemmat painokset on valitettavasti myyty loppuun.

LETRAS/LYRICS

Espanjan kielellä laulutekstistä käytetään sanaa letras, mikä tarkoittaa sananmukaisesti ”kirjaimet”. Vaikka aiheesta luulisi Argentiinassa löytyvän kasapäin kirjoja, niin ei yllättävästi ole asian laita. Internetistä löytyy kuitenkin asiaan vihkiytyneitä tiedostoja, kuten tangoletras ³⁾, joka sisältää yli 9000 tangojen, milongojen ja valssien sanat.

  

Harvinainen kirjalöydös ⁴⁾

                                                                      

Espanjan alkeiskurssin tiedoilla alkuperäiskielisistä teksteistä kuitenkaan ”ei ota Erkkikään selvää”, sen verran vaikeaselkoisesta, Lunfardo-murresanoja ja vertauskuvia sisältävästä lyriikasta on kyse. Apuun tulevat käännöksiä tarjoavat kotisivut, kuten Yhdysvalloissa vaikuttaneen argentiinalaisen tango-opettajan, Alberto Paz:in saitti ⁵⁾, jossa on hänen omia käännöksiään. Poesia de Gotan –kotisivu⁶⁾ tarjoaa kääntämistään tangoista myös äänitteet, mutta suppeammalla valikoimalla. Tintaroja-tango -blogista löytyy kahden tangon suomennokset ⁷⁾.

VÄÄRINKÄÄNNÖKSET

Kuten Kukkonen toteaa, argentiinalaisia tangoja on käännetty sekä alkuperäistekstille uskollisesti että siitä jopa täysin poiketen. Tämä on koskenut sekä englanninnoksia että suomennoksia. Tango El Choclo (Maissin tähkä) kertoo alkuperäiskielellä slummien raivosta, joka purkautuu tangotanssissa, äidin kuolemasta ja elämänpettymyksistä. Englanninnoksessa – ja sitä mukailevassa suomennoksessa – siitä on tehty banaali rakkauskertomus, jossa ”sun tulisuudelmassas onni mua kohtaa, se myöskin johtaa mun turmioon”. Vastaavasti tangon La Cumparsita (Pieni soittokulkue) alkuperäisversiossa kohtaloaan sureva päähenkilö istuu niin rakkautensa kohteen, ystäviensä, kuin koiranpentunsakin hylkäämänä, huoneessa ”johon aamun aurinko ei paista”. Niistä tunnelmista on pitkä matka suomennokseen, jossa ”tähtein vyössä on kummaa taikaa” ja  ”sä onnen tuot . . . jää huolet unhoon”.

OIKEIN SUOMENNETTU - VÄÄRIN LAULETTU?

Harva kotimainen suomitango- tai iskelmälaulaja ryhtyisi kilpasille portugalilaisen fadojen laulajan kanssa, tämän musiikillisella kotikentällä.  Fadon, flamencon – ja autenttisen argentiinalaisen tangon – esityksessä ei  riitä, eikä edes sovi, että ”laulaa kauniisti” – ei, vaikka siihen kuinka yrittäisi myös ”laittaa tunnetta”. Sama koskee säestystä, johon ei kelpaa iskelmäryhmän sen paremmin kuin viihdeorkesterin ”saundi”.

Niinpä, valitettavasti,  tasokkaidenkin suomalaisten laulajien, kuten Eino Grönin tai Anneli Saariston argentiinalaisten tangojen suomenkieliset versiot jäävät enneminkin sisäsiistiksi iskelmälaulannaksi, ylettymättä alkuperäistuotteen intensiivisyyteen tai elämänkarheuteen. Ja vaikka Ahti Taposen argentiinalaisten tangojen käännökset, Tapani Kansan vuoden 1999 levyllä Päivä Jolloin Rakastat, ovat melko uskollisia alkuperäistekstille (hyvänä esimerkkinä edellä mainittu La Cumparsita), ja Kansan lauluääni on komea, niin lopputulos ei ole kotoisin Argentiinasta.

Ilahduttava poikkeus löytyy Harri Saksalan vuoden 1990 Le Tango -levyn kappaleen Viimeinen känni (La ultima curda) intensiivisenkarheasta,  argentiinalaistyylisestä esityksestä. Ei Anneli Saaristonkaan esitys samasta kappaleesta ole varsinaisesti huono, mutta se tuo ennemminkin mieleen ”tulisuudelma”-genren, ja orkesterikomppikin on viihdeorkesterimaisempi.  Esityksiä voi verrata Spotify-palvelussa.

DATAA ARGENTIINASTA

Monipuolisella Todo Tango sivustolla⁸⁾ löytyy taustoituksia usean tangon synty- ja esityshistoriaan. Adios muchachos tangon artikkelin kirjoittaja toteaa nyreänä, että ”Spreading tango abroad has not always been beneficial to tango. Many times . . . it has been played in a strange rhythm and on several occasions its titles and lyrics have been changed”, ja hän antaa esimerkkejä monen muunkin tangon nurjasta kohtelusta. Toisissa kirjoituksissa  löytyy mielenkiintoisia taustoituksia mm. seuraaville tangoille: Cambalache, Caminito, Desde el alma, El choclo, El día que me quieras, La cumparsita, Mi noche triste, Gran Hotel Victoria, Malena ja Recuerdo.

LISÄYS 1.7.2014

Nettisivulta http://www.planet-tango.com/lyrics/ löytyy yli sadan tangon alkuperäissanat ja englanninokset, ja monelle tangolle myös esityslinkki.

KIITOKSET

Kiitän professori Pirjo Kukkosta saamistani muutos- ja lisäysehdotuksista.

VIITTEET

 (1) Pirjo Kukkonen: Tango Nostalgia. The Language of Love and Longing. Finnish Culture in Tango Lyrics Discourses. A Contrastive Semiotic and Cultural Approach. Helsinki: Helsinki University Press, [1996] 2003

(2) Pirjo Kukkonen: Ilon ja surun sointu. Folkloresta poploreen. Helsinki: Yliopistopaino, 1997

(3) Alkukielisiä sanoituksia http://www.tangoletras.com.ar/indice-alfabetico.php

(4) J.A. Russo & S.D. Marpegám: Letras de Tango, Terra Editora S.R.L., 2003

(5) Alberto Paz:in käännöksiä englanniksi http://letrasdetango.wordpress.com/

(6) Englanninoksia & musiikin toistoa http://poesiadegotan.com/

(7) Suomennoksia http://www.tintaroja-tango.com.ar/2013/10/tangos-argentinos-finlandes/ 

(8) Sivustolta http://en-us.todotango.com/default.aspx  mene "The Stories" ja "Los tangos"

JUTTUSILLA – Tango Arcón

Vuonna 2011 tein tuttavuutta usean jyväskyläläisen tangoilijan kanssa, Riitta Piilon vetämällä tanssimatkalla Buenos Airesiin. Mutta vasta tänä kesänä pääsin tutustumaan heidän seuransa, Tango Arcónin toimintaan. Tietolähteinä ja juttukavereina paikan päällä olivat Raija Aittakumpu-Hydén, Timo Hydén, Matti Ilmavirta, Anita Ilmoniemi ja Maria Korpela.

VUOSIKYMMEN KURSSITUSTA

Jyväskylän alueen tanssivista ihmisistä jotkut kiinnostuivat argentiinalaisesta tangosta jo 1990-luvun puolella, alkaen kouluttaa itseään käymällä kursseilla ja harjoittelemalla. Heidän joukossaan olivat Matti Ilmavirta ja Timo Hydén.  Keski-Suomen Tanssin Ystävät ry järjesti vuodesta 1998 lava- ja kilpatanssin ohella myös argentiinalaisen tangon tunteja. Se oli avo-otteessa tanssittua, 8-askeleen salidaa perusaskeleena käyttävää, show-elementtejä sisältävää menoa.

Timo aloitti – kertomuksensa mukaan ”Matin kehotuksesta” – pitää säännöllisiä viikkotunteja vuonna 2005. Tällöin siirryttiin opettamaan suljetussa otteessa tanssittavaa Tango Salón tyyliä. Muutaman vuoden kestänyttä Tango Nuevo-vaikutteista ”harharetkeä” lukuun ottamatta tästä tanssityylistä on pidetty tiukasti kiinni, ja lähiabrazossa tanssia harjoitellaan jo alkeiskurssilla. Myös musiikillisuus otetaan aikaisin mukaan, Timon arvion mukaan ”kolmasosana opetusaineksesta”.

 Opetuspareina Timolla ovat toimineet Ea Alatalo, Maria Korpela ja Raija Aittakumpu-Hydén. Vuodesta 2008 Matti Ilmavirta on vetänyt toista ryhmää, opetuspareinaan mm Maria Korpela, Jenni Valli ja Ritva Forsström. Nykyään harjoitellaan jo kolmessa tasoryhmässä, ja opetustehtäviiin on osallistunut seuran muitakin konkarijäseniä, muiden muassa Eetu Uotinen.

JOUSTAVA JÄRJESTELY

Pidin esimerkillisenä jyväskyläläistä järjestelyä, jossa rinnakkaisista saleista toisessa on alkeiskurssi ja toisessa jatkokurssi, minkä jälkeen isommassa salissa pidetään yhteiset viikko-prácticat. Paikkana on idyllinen seurantalo Valorinne, jonka isossa salissa on tilaa myös vähemmän tottuneen tanssijan liikeradoille. Kehittyneemmän tason tanssijoiden viikkotunnit pidetään Gastropub Jalon kabinetissa, mikä puolestaan on oivallinen paikka vähän tilaa vievän tanssityylin kehittämiseen!

Viikonloppukurssin osallistujia. Edessä vasemmalla Hydénit, keskellä Matti Ilmavirta.

HUIPPUOPETTAJIA ARGENTIINASTA JA MUUALTA

Vuosien varrella Jyväskylässä on järjestetty enimmillään jopa  5 koko viikonlopun kurssia vuodessa. Ennen kaikkea Riitta Piilon erinomaisten Argentiina-kontaktien avulla on saatu nauttia monista argentiinalaisperäisistä opettajista, joukossa Maria Trubba, Javier Antar, Facundo Gil Jauregui , Jorge Firpo, Maximiliano Gomez ja Federico Farfaro.  Tämän kevään vierailija oli Andrés Molina, parinaan Natalia Ochoa. Muita ulkomaisia opettajia ovat olleet mm Isolde Kanikani ja Pino Dangiola. Kotimaasta opettamassa ovat käyneet John ja Nina Krook, Arto Leskinen ja Kirsi Mattson,  Pasi ja Maria Lauren, Maija  Matikainen ja Pertti Wessman, Jari ja Minna Forstadius sekä Arttu Artkoski ja Carina Quiroca.

TANGO ARCÓN

Ajatus omasta seurasta oli kytenyt jo vuoden verran, kun sellainen lopulta maaliskuussa 2009 perustettiin. Nimiehdotuksista äänestettiin, ja voittajaksi selvisi Matti Ilmavirran ehdottama Tango Arcón – siis ”arkkutango”.

Milongoja on järjestetty säännöllisesti maanantaisin, mutta lisäksi myös mm viikonloppukurssien yhteydessä. Ne eivät kuitenkaan ole ainoa yhteinen tapaamistapa, sillä jäseniä myös kyläilee toistensa luona, käy yhdessä lenkillä, jne. Yhdistyksessä korostetaan lämminhenkisyyden ja rentouden vaalimista myös tunneilla ja milongoissa, joissa talon tapa on, että kaikki tanssivat kaikkien kanssa.

Yhdistyksellä on tällä hetkellä 115 jäsentä, Raija Aittakumpu-Hydénin toimiessa puheenjohtajana. Viime toimintavuoden aikana yhdistys mm piti tanssiesityksen, järjesti päivämilongan,  piti tanssivaatteiden ja -kenkien kirpputoria ja esiintyi TV-ohjelmassa Puoli seitsemän.

  

LAVAA EI JÄTETÄ!

Monella yhdistyksen jäsenellä on lava- tai swingtanssitausta, ja varsin monet ovat jatkaneet tätä harrastustaan rinnan argentiinalaisen tangon kanssa. Timo ja Raija ovat vuodesta 2005 myös vetäneet lavatanssikursseja. Anita Ilmoniemen, ahkeran arkkutanssijan ja Argentiinan kävijän kanssa keskustellessa kävi ilmi, että hän käy myös Swing-tansseissa – jopa pari, kolme kertaa viikossa!  

Melkoista tanssikansaa siis, nämä jyväskyläläiset. Ja mukavaa porukkaa!

TANGOPRINSESSA - Saana Rauhala

Jyväskylän argentiinalaisen tangon maanantai- ja torstaikursseihin on viime syksystä lähtien osallistunut myös 11-vuotias Saana Rauhala, joka on kehittynyt niin taitavaksi tanssijaksi, että on jopa esiintynyt Tango Arcónin 5-vuotisjuhlassa.

Saana Rauhala Timo Hydénin lopputaivutuksessa

Saanan äiti, Miisa Rauhala kertoi, että Saanalla on neljän vuoden joukkuevoimistelutausta – seikka minkä huomaa Saanan hyvästä tanssiryhdistä. Kun tangoileva äiti oli tuonut Saanan muutaman kerran mukaansa tangotunnille, Saana ei halunut jäädä katsojan penkille, vaan pyysi että ”saanko minäkin tulla rinkiin”.

Hän sai, ja nykytulosta voi ihastella YouTuben osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=ImZLBbS-CsU&feature=youtu.be

KURSSILLA – Andrés & Natalia Jyväskylässä

Missattuani Andrés Molinan taannoin Helsingissä pitämän kurssin, käytin tilaisuutta hyväksi paikata tämä puute kesäkuisessa Jyväskylässä. Samalla pääsin tutustumaan Jyväskylän tangoelämään ja haastattelemaan paikallisen seuran, Tango Arcónin vetäjiä (mistä tarkemmin toisessa yhteydessä).

Kurssipaikkana oli Valorinteen seurantalo, Kukkumäen kaupunginosan vehreässä ympäristössä. Paikka on sama, jossa Tango Arcón pitää torstaiset alkeis- ja jatkokurssinsa sekä torstaipráctican.

Autokyydit antanut Anita Ilmoniemi, sekä Marjut ja Julie Mears kurssipaikan ovella.

MILONGAA ”NYKIEN”

Andrés Molina ja Natalia Ochoa osoittautuivat iloisiksi mutta vaativiksi opettajiksi. Tämä oli tietenkin vain hyvä asia, samoin kuin se, että suppealla määrällä harjoituskuvioita paneuduttiin tanssitekniikan ja parityöskentelyn ydinasioihin. ”[As tangodancers] we have a lot of bad habits”. Tällä opettajat tarkoittivat mm. tottumusta rytmittää askelluksia  ”aina samalla tavalla”.

Niinpä ensi harjoitteeksi otettiin 8 askeleen Salida, josta André aluksi kiirehti mainitsemaan, että se on ”vain harjoite”, sillä ”I never use it when I am dancing”. Harjoitteena oli tanssia tätä kuviota jatkuvana sarjana niin, että nop-nop sattui aina eri kohtaan, eli jokaiseen mahdolliseen paikkaan. Tämä olikin terveellinen harjoitus, varsinkin kun musiikkina oli nopeahkoa milongaa.

Harjoituksen vaativuutta lisäsi milonga-askeltamiseen annettu neuvo ”pysähtyä” (”freeze”) nop-nop askelluksen jälkeen tulevalle seuraavalle askeleelle -  toki tahti-iskun puitteissa. Ylipäätänsä korostettiin sitä, että milongatanssissa paino siirtyy painoa vastaanottavalle jalalle ”heti”, ja opettajat demosivat miten tangon ”sujuva” askellus ja milongan ”nykivä” askellus eroavat toisistaan.

Samoja asioita harjoiteltiin myös 6 askeleen Baldosa-kuviossa, astumalla kuvion jokainen askel keinuaskelluksena, rytmityksellä nop-nop-freeze. Yleisneuvoina oli parikontaktin tiivistäminen ja askelten lyhentäminen ”to get more control”.

Hyväntuuliset opettajat Natalia ja Andrés

ÄLÄ VALEHALAA - JA KÄYTÄ LATTIAA!

Opettajat demonstroivat, miten ´close embrace´ on vajavaista jos vaikka rintamukset koskettavat, mutta ei anneta itseään ”kokonaan” toiselle, koska ”halitaan liian kaukaa”. Myös ns. V-syliotetta opettajat pitivät vaillinaisena abrazona.

Sitten otettiin käsittelyyn tukijalan käyttö. Andrés vertasi seinästä tehtyä käsityöntöä ja lattiasta tehtyä jalkatyöntöä toisiinsa: kumpikaan ei lähde ”nollasta eteenpäin”, vaan pienestä vastanojasta, joka myös toimii lähtöimpulssina. Tätä asiaa harjoiteltiin niin, että viejä antoi ”lattiatyönnöllä” lähtöimpulssin seuraajan sivuaskeleeseen. Harjoitusta varioitiin niin, että viejä joko ei itse lähtenyt liikkeelle, tai teki joko lyhyemmän, yhtä pitkän tai pidemmän sivuaskeleen kuin seuraaja. Seuraajan sivuaskeleen pituuden viejä sääti lähtöimpulssin voimakkuudella.

GIRO PYRÖOVENA

Giroharjotuksen yhteydessä Andrés ja Natalia antoivat tarkat ohjeistukset ja kouriintuntuvan vertauskuvan. Ohjeistus viejälle oli: anna lähtöimpulssi, havainnoi että seuraaja lähtee liikkeelle,      - ja seuraa seuraajaa. Kun kierryt, niin ”turn from your spine”; ei käsivarsista, ei olkapäistä.

Seuraajan tulee liikkua määrätietoisesti (”don´t be shy”), kuin pyöröovessa jonka etenemisestä hän itse vastaa, sillä ”the motor for the lady NEVER is the man!”

VALS CRIOLLO

Valssi-harjoitteina käytettiin etenevää pyörintäkuviota vasta-askelluksessa myötäpäivään ja ristiaskelluksessa vastapäivään; tosin jälkimäistä suuntaa ehdittiin harjoitella vain lyhyen aikaa.

Pääpaino harjoituksessa oli eri rytmitysten käyttämisessä. Alun 1-1-1-1 rytmityksestä siirryttiin 12-1-12-1 tahtiin, siitä 1-31-1-31 tahdistukseen ja lopuksi vielä 123-1-123-1 rytmiin.

Kurssisalin tunnelmaa

TAITAVIA KURSSILAISIA

Turun junaan kiirehtimesen vuoksi jäi toisen päivän loppuaiheet (erilaiset boleot sekä "yllätysaihe") kokematta, mutta kotiinviemisenä oli kuitenkin tuhti annos tärkeää asiaa.

Tango Arcónin jäsenet, joista muutamat tulivat Jyväskylän ulkopuolelta, osoittautuivat konkaritason tanssijoiksi. Tämän asian noteerasi myös opettajapariskunta, joka kehui kurssia ”melkein parhaaksi” tapaamistaan! Jyväskylässä onkin pitkät kurssi- ja vierailijatraditiot, joista enemmän toisessa yhteydessä.

JALOMILONGA 7.6.2014

Jyväskylässä pidetyn viikonloppukurssin yhteydessä Marjut ja minä pääsimme milongaan sikäläisessä vakiopaikassa. Gastropub Jalo sijaitsee rautatieaseman kulmalla, ja sen muulta asiakasliikenteeltä rauhassa sijaitsevassa kabinetissa on hyvä puulattia ja sopivan hämyinen tunnelma.

                                                  

Raija ja Timo toivottavat tervetulleeksi

MILONGAVAUVA - Leo

- Turun nuorin argentiinalaisen tangon tanssija, Leo 2 kk, herätti ihastusta Turun Pursiseurassa 4.6.2014 pidetyssä milongassa. Tässä vanhempiensa Jere Lehden ja Veera Visapään seurassa.

TURUN PURSISEURA 4.6.2014

Turkulaiset kesämilongat järjestetään tänäkin vuonna luonnonkauniissa Ruissalon saaressa, mutta eri paikassa kuin viime vuonna. Uusi paikka on Turun Pursiseuran ravintola, osoitteessa Ruissalon puistotie 316.  Vihjeen paikasta oli antanut pursiseuran jäsen ja Aboensis-milongojen järjestäjä  Pekka Saurio.

Vuonna 1917 rakennettu huvila on toiminut ravintolana vuodesta 1943. Sen kaarimaisessa, valoisassa pääsalissa on tilaa 80 ruokailijalle, ja lisätilaa on ulkoterassilla. Sisätiloissa on kauttaaltaan hyväkuntoinen puulattia.