JOULUN LUKEMISTOA 2017

Tangoblogi penkoi jouluksi kontistaan eri aihealueelta yhden jutun. Veikkaan, että monet näistä ovat jääneet sinulta aiemmin lukematta — ja vaikka jonkun olisitkin lukenut, niin uusi tutustuminen ei haitanne.  

Luettavaa riittänee useammallekin päivälle. Blogi toivottaa lukuiloa!

BUENOS AIRES

Paras aika vierailla Buenos Airesissa on marras-joulukuulla, jolloin sää vastaa Suomen keskikesää, huippuopettajat alkavat kotiutua maailmankiertueiltaan, ja pääosa turisteista on vielä saapumatta. Lokakuu voi vielä olla viileä ja tammikuu on jo kovin helteinen. Tammikuu on Argentiinassa kesälomakuukausi ja kaupunki turistien valtaama.

  

Vuoden 2014 lokakuu yllätti tulijat positiivisesti jopa kolmeenkymmeneen asteeseen yltäneellä helteellä, mutta tästä ihanuudesta rangaistiin erityisen rajulla ukkosmyrskyllä, josta radiossakin annettiin varoitus ja käsky pysyä sisätiloissa. Joulukuulle ulottuneella reissulla ehdittiin kummastella tutun tangokoulun katoamista, ruokailla suosikkiravintolassamme, asioida luottomusiikkikaupassamme, tuskailla rahanvaihdon kiemuroita, ja tietenkin käydä sekä kursseilla että milongoissa. Opettajista jutussa vilahtavat Gustavo Sabá & Maria Olivera sekä Corina De La Rosa.  LINKKI

  

HENKILÖKUVA ─ Heikki Valkonen

Kuka ei tuntisi tangoilevaa Heikki Valkosta ja hänen DJ:nä toimivaa alter egoaan Enrique Blancoa — mutta jos et ole lukenut Tangoblogin haastattelua, et tosiaankaan tiedä hänestä vielä kaikkea!

Anna Heikin kertoa Sibelius-akatemian sävellysopinnoista ja omasta musiikkinanalyysin opettamisestaan tässä opinahjossa. Ehkä tiesit hänen olevan ns. bittinikkari, mutta ehkä et tuntenut hänen kansainvälistä IT-toimintaansa.

Mikä aikoinaan herätti Heikin kiinnostuksen tangoon, ja mitkä ovat hänen arvionsa eri tango-orkestereista? Millaiset ovat hänen neuvonsa uusille DJ:ille? Entä mitkä uusi tuuli (viento) nykyään puhaltaa?  LINKKI

  

INTERVIEW  ─  Raimund & Daniela

Berliiniläiset huippuopettajat Raimund Schlie ja Daniela Feilcke-Wolff ovat Suomessa paitsi yleisesti tuttuja, tamperelaisille erityisen läheisiä. Luitko aikoinaan Tangoblogista heidän haastattelunsa, vai menikö se ohi? Siinä on sekä mielenkiintoista taustatietoa että viisaita neuvoja.

  

Ehkä olet kuullut, että Raimund oli yksi kolmesta kuuluisan berliiniläisen tangokoulun Mala Juntan perustajista, mutta tiesitkö, että he ovat molemmat kouluttautuneet Buenos Airesin DNI-koulussa, sekä olleet Estilo milonguero -tyyliä edustavan Susan Millerin opissa, tai että Daniela on Alexander-tekniikan ohjaaja.

Lue perustelut sille, että he suosittelevat tangon alkeisopetuksen aloittamista yksinkertaisten käännösten (simple turns) harjoittelulla. Entä mikä panostus heidän kokemuksensa mukaan tarvitaan, että tanssija omaksuu tavoitteen a gentle and nice embrace?    No, paljastettakoon, että 4-5 years of regular practice and training! Entä mistä on kyse, kun seuraaja is dancing, but is not really dancing? Entä mikä orkesteri on pushing, mitkä ovat holding back, ja mikä orkesteri pushes, but at the same time says: stop, go back.

Haastattelun lopussa on liuta ohjeita aloitteleville tango-opettajille. Niistä mieleeni on pysyvästi syöpynyt ohje "don´t teach anything you are not dancing yourself!"   LINKKI

  

KIRJA ─ Tango, A history of Obsession

 Blogjutun tekstiä lainaten: "Tämä on amerikkalaissyntyisen entisen historianopetajan tangon historiaa koskeva kirja, johon on ympätty parisataa sivua haastetteluilla kerättyjä henkilökohtaisia kertomuksia sekä yleistä tanssitietoutta Argentiinasta ja Euroopasta." Kirja sisältää paljon sellaisia yksityiskohtia, joita ei löydy muista kirjoista, mutta sitä ei lue ihan hetkessä. Tangoblogin juttun luet kymmenessä minuutissa!

Kirjoittaja pohtii argentiinalaisen tango vetovoiman salaisuutta, jonka arvelee ainakin osittain liittyvän tanssin sallimaan/vaatimaan luovuuteen. Ihmisten ajautumisesta sattuman oikusta tangon koukuttamaksi on useita tarinoita, niiden joukossa myöhemmin tangosta kirjan kirjoittanut ja elokuvan ohjannut Sally Potter, sekä tunnettu tangon opettaja Homer Ladas  San Franciscosta.

Tangon historiallisesta kehityksestä,  avainsanoina Candombe,  Murga, Swango ja Rueda, on kirjassa seikkaperäinen selostus, samoin tangoskenariosta Japanissa, Saksassa, Alankomaissa, Turkissa, Ranskassa — ja Suomessa!  Tangon kehitystä Argentiinassa kuvataan nitoen tapahtumia asiantuntevasti kunkin ajan yhteiskunnallisiin ja poliittisiin taustoihin, ja sotilasjuntan raadolliseen ajan kuvaamiseen käytetään kokonaiset 45 sivua.

Kirjan — ja blogijutun — lopussa on herkullinen kuvaus siitä, miten uskomaton tapahtumaketju johti siihen, että argentiinalainen tango vuonna 1984 lähti valloittamaan maailmaa, sananmukaisesti yli yön. En malta olla siteeraamatta kirjan sitä kohtaa, joka kertoo miten ja miksi ns. Show-tango sai alkunsa: ”In 1986 some dancers had abandoned salon style and began doing exaggerated dips and jumps  ̶  called Tango Fantasia ”. Nämä tanssijat saivat Yhdysvalloissa niin kovat aplodit, että muutkin tanssijat alkoivat matkia heitä  ̶  aiheuttaen ympäri maailmaa levinneen väärinkäsityksen argentiinalaisesta tangosta.   LINKKI

   

TANGO-OPETUSTA TURUSSA — Jouko ja Terttu

Argentiinalaisen tangon opetus tapahtui Turussa pitkään vierailevien opettajien satunnaistunneilla, joihin Bloggaajakin osallistui vuodesta 2001 alkaen. Vuonna 2010 aloitettiin Turussa vihdoin viikoittainen, säännöllinen Argentiinalaisen tango opetus ─  peräti kahdessa tanssiyhteisössä.

Toinen niistä oli swingtanssiseura Flying Steps, jonka yhteyteen Jouko Tamminen ja Terttu Nurminen perustivat tangoyhteisön Tango Calesita. Kuten runsas luku turkulaisia tangon harrastajia, Bloggaajakin osallistui heidän tunneilleen. Tätä nykyä (2017) he ovat seitsemän vuoden ahkeroinnin jälkeen jättäneet kurssien vetämisen toisiin käsiin.

Lue vuoden 2014 haattelussa heidän ajatuksistaan ─ ja tarkista kuka Buenos Aireksen opettajista teki heihin voimakkaimman vaikutuksen!  LINKKI

  

MUSIIKKI  ─ Tangoäänitteiden historia   

Äänityksiä vuosilta 1917-2007

Tangomusiikin kehityshistoria on kiehtova, ja sen tuntemus antaa tanssijalle harrastuksestaan lisäotteen. Koska ensimmäiset tangoäänitykset tehtiin ja millaisin välinein? Mistä vuodesta alkaen levytysten laatu muutui siedettävästä kohtuulliseksi ─ ja miksi? Mitä kausia tango-orkestereiden soittotavassa erotetaan?

Tangoblogin jutussa luodaan tiivis katsaus äänitysmenetelmien edistymiseen ja orkestereiden soittotyylien kehittymiseen. Tekstissä on linkkejä esimerkkikappaleisiin ja levyvinkkejä tangomusiikin kehitysvaiheista kiinnostuneille.  LINKKI

ORKESTERI  — Julio De Caro             

Edellisen jutun jatkolukemistoksi sopii erinomaisesti Julio De Caron orkesterista kertova juttu, sillä häntä voi kutsua melodisen tangomusiikin kantaisäksi. Hänen kiehtovaan henkilöhistoriaansa kuuluu sellainen omituisuus, että hän sai tangosoittonsa vuoksi isältään parikymmentä vuota kestäneen porttikiellon lapsuudenkotiinsa. 

 Vähänkään tangomusiikin taustahistoriaan perehtyneet tietävät, miten runsas vuorovaikutus alkuaikojen muusikoilla oli toisiinsa, ja usein uraan mahtui monissa eri orkestereissa soittamista. Tangoblogin juttu luettelee liudan nimekkäitä muusikoita, joilta De Caro joko otti tai joille antoi vaikutteita.

Omana erikoisuutenaan hänellä oli torvella varustettu viulu, jonka tunnusomainen ääni erottuu äänilevyiltä selvästi. De Caron orkesterin levytykset jaetaan soittotyylinsä puolesta kolmeen jaksoon, joilta jokaiselta jutussa on linkit esimerkkikappaleisiin. Milongoissa De Caroa soitetaan nykyään varsin harvoin, joten nyt on tilaisuus paikata mahdollisesti vähäiseksi jäänyttä De Caron musiikin tuntemustaan tästä LINKISTÄ.

   

NÄKÖKANTA — Tangon perimmäinen tarkoitus? (Osa 1/4)

Tämän mielipidekirjoituksen kirjoitin  vuonna 2014, mutta se on mielestäni edelleen kurantti. Lainaus jutun alkusanoista: "Kysymys ´mitä tango on?´ voi tuottaa monenlaisia vastauksia, siinä missä kysymys ´mitä elämä on?´ Kummatkin ovat jollekin yhtä ja toiselle toista  ̶   ja näkemykset voivat olla kaukana toisistaan."

Mikä on sinun tangoasenteesi? Ainakin argentiinalaisten tanssijoiden ja paikallisten opettajien mielipide on poikkeuksetta, että tangossa "musiikki on etusijalla". Tango on siis liikkumista musiikin ehdoilla. Musiikin tulkinta ei kuitenkaan ole helppo tehtävä, ei varsinkaan jos ajatukset ovat liikaa kiinni kuvioissa. 

Blogijutussa siteerataan asiantuntijoiden ajatuksia ja esitellään aiheeseen johdattelevaa aineistoa.  LINKKI