JOULUN LUKEMISTOA 2017

Tangoblogi penkoi jouluksi kontistaan eri aihealueelta yhden jutun. Veikkaan, että monet näistä ovat jääneet sinulta aiemmin lukematta — ja vaikka jonkun olisitkin lukenut, niin uusi tutustuminen ei haitanne.  

Luettavaa riittänee useammallekin päivälle. Blogi toivottaa lukuiloa!

BUENOS AIRES

Paras aika vierailla Buenos Airesissa on marras-joulukuulla, jolloin sää vastaa Suomen keskikesää, huippuopettajat alkavat kotiutua maailmankiertueiltaan, ja pääosa turisteista on vielä saapumatta. Lokakuu voi vielä olla viileä ja tammikuu on jo kovin helteinen. Tammikuu on Argentiinassa kesälomakuukausi ja kaupunki turistien valtaama.

  

Vuoden 2014 lokakuu yllätti tulijat positiivisesti jopa kolmeenkymmeneen asteeseen yltäneellä helteellä, mutta tästä ihanuudesta rangaistiin erityisen rajulla ukkosmyrskyllä, josta radiossakin annettiin varoitus ja käsky pysyä sisätiloissa. Joulukuulle ulottuneella reissulla ehdittiin kummastella tutun tangokoulun katoamista, ruokailla suosikkiravintolassamme, asioida luottomusiikkikaupassamme, tuskailla rahanvaihdon kiemuroita, ja tietenkin käydä sekä kursseilla että milongoissa. Opettajista jutussa vilahtavat Gustavo Sabá & Maria Olivera sekä Corina De La Rosa.  LINKKI

  

HENKILÖKUVA ─ Heikki Valkonen

Kuka ei tuntisi tangoilevaa Heikki Valkosta ja hänen DJ:nä toimivaa alter egoaan Enrique Blancoa — mutta jos et ole lukenut Tangoblogin haastattelua, et tosiaankaan tiedä hänestä vielä kaikkea!

Anna Heikin kertoa Sibelius-akatemian sävellysopinnoista ja omasta musiikkinanalyysin opettamisestaan tässä opinahjossa. Ehkä tiesit hänen olevan ns. bittinikkari, mutta ehkä et tuntenut hänen kansainvälistä IT-toimintaansa.

Mikä aikoinaan herätti Heikin kiinnostuksen tangoon, ja mitkä ovat hänen arvionsa eri tango-orkestereista? Millaiset ovat hänen neuvonsa uusille DJ:ille? Entä mitkä uusi tuuli (viento) nykyään puhaltaa?  LINKKI

  

INTERVIEW  ─  Raimund & Daniela

Berliiniläiset huippuopettajat Raimund Schlie ja Daniela Feilcke-Wolff ovat Suomessa paitsi yleisesti tuttuja, tamperelaisille erityisen läheisiä. Luitko aikoinaan Tangoblogista heidän haastattelunsa, vai menikö se ohi? Siinä on sekä mielenkiintoista taustatietoa että viisaita neuvoja.

  

Ehkä olet kuullut, että Raimund oli yksi kolmesta kuuluisan berliiniläisen tangokoulun Mala Juntan perustajista, mutta tiesitkö, että he ovat molemmat kouluttautuneet Buenos Airesin DNI-koulussa, sekä olleet Estilo milonguero -tyyliä edustavan Susan Millerin opissa, tai että Daniela on Alexander-tekniikan ohjaaja.

Lue perustelut sille, että he suosittelevat tangon alkeisopetuksen aloittamista yksinkertaisten käännösten (simple turns) harjoittelulla. Entä mikä panostus heidän kokemuksensa mukaan tarvitaan, että tanssija omaksuu tavoitteen a gentle and nice embrace?    No, paljastettakoon, että 4-5 years of regular practice and training! Entä mistä on kyse, kun seuraaja is dancing, but is not really dancing? Entä mikä orkesteri on pushing, mitkä ovat holding back, ja mikä orkesteri pushes, but at the same time says: stop, go back.

Haastattelun lopussa on liuta ohjeita aloitteleville tango-opettajille. Niistä mieleeni on pysyvästi syöpynyt ohje "don´t teach anything you are not dancing yourself!"   LINKKI

  

KIRJA ─ Tango, A history of Obsession

 Blogjutun tekstiä lainaten: "Tämä on amerikkalaissyntyisen entisen historianopetajan tangon historiaa koskeva kirja, johon on ympätty parisataa sivua haastetteluilla kerättyjä henkilökohtaisia kertomuksia sekä yleistä tanssitietoutta Argentiinasta ja Euroopasta." Kirja sisältää paljon sellaisia yksityiskohtia, joita ei löydy muista kirjoista, mutta sitä ei lue ihan hetkessä. Tangoblogin juttun luet kymmenessä minuutissa!

Kirjoittaja pohtii argentiinalaisen tango vetovoiman salaisuutta, jonka arvelee ainakin osittain liittyvän tanssin sallimaan/vaatimaan luovuuteen. Ihmisten ajautumisesta sattuman oikusta tangon koukuttamaksi on useita tarinoita, niiden joukossa myöhemmin tangosta kirjan kirjoittanut ja elokuvan ohjannut Sally Potter, sekä tunnettu tangon opettaja Homer Ladas  San Franciscosta.

Tangon historiallisesta kehityksestä,  avainsanoina Candombe,  Murga, Swango ja Rueda, on kirjassa seikkaperäinen selostus, samoin tangoskenariosta Japanissa, Saksassa, Alankomaissa, Turkissa, Ranskassa — ja Suomessa!  Tangon kehitystä Argentiinassa kuvataan nitoen tapahtumia asiantuntevasti kunkin ajan yhteiskunnallisiin ja poliittisiin taustoihin, ja sotilasjuntan raadolliseen ajan kuvaamiseen käytetään kokonaiset 45 sivua.

Kirjan — ja blogijutun — lopussa on herkullinen kuvaus siitä, miten uskomaton tapahtumaketju johti siihen, että argentiinalainen tango vuonna 1984 lähti valloittamaan maailmaa, sananmukaisesti yli yön. En malta olla siteeraamatta kirjan sitä kohtaa, joka kertoo miten ja miksi ns. Show-tango sai alkunsa: ”In 1986 some dancers had abandoned salon style and began doing exaggerated dips and jumps  ̶  called Tango Fantasia ”. Nämä tanssijat saivat Yhdysvalloissa niin kovat aplodit, että muutkin tanssijat alkoivat matkia heitä  ̶  aiheuttaen ympäri maailmaa levinneen väärinkäsityksen argentiinalaisesta tangosta.   LINKKI

   

TANGO-OPETUSTA TURUSSA — Jouko ja Terttu

Argentiinalaisen tangon opetus tapahtui Turussa pitkään vierailevien opettajien satunnaistunneilla, joihin Bloggaajakin osallistui vuodesta 2001 alkaen. Vuonna 2010 aloitettiin Turussa vihdoin viikoittainen, säännöllinen Argentiinalaisen tango opetus ─  peräti kahdessa tanssiyhteisössä.

Toinen niistä oli swingtanssiseura Flying Steps, jonka yhteyteen Jouko Tamminen ja Terttu Nurminen perustivat tangoyhteisön Tango Calesita. Kuten runsas luku turkulaisia tangon harrastajia, Bloggaajakin osallistui heidän tunneilleen. Tätä nykyä (2017) he ovat seitsemän vuoden ahkeroinnin jälkeen jättäneet kurssien vetämisen toisiin käsiin.

Lue vuoden 2014 haattelussa heidän ajatuksistaan ─ ja tarkista kuka Buenos Aireksen opettajista teki heihin voimakkaimman vaikutuksen!  LINKKI

  

MUSIIKKI  ─ Tangoäänitteiden historia   

Äänityksiä vuosilta 1917-2007

Tangomusiikin kehityshistoria on kiehtova, ja sen tuntemus antaa tanssijalle harrastuksestaan lisäotteen. Koska ensimmäiset tangoäänitykset tehtiin ja millaisin välinein? Mistä vuodesta alkaen levytysten laatu muutui siedettävästä kohtuulliseksi ─ ja miksi? Mitä kausia tango-orkestereiden soittotavassa erotetaan?

Tangoblogin jutussa luodaan tiivis katsaus äänitysmenetelmien edistymiseen ja orkestereiden soittotyylien kehittymiseen. Tekstissä on linkkejä esimerkkikappaleisiin ja levyvinkkejä tangomusiikin kehitysvaiheista kiinnostuneille.  LINKKI

ORKESTERI  — Julio De Caro             

Edellisen jutun jatkolukemistoksi sopii erinomaisesti Julio De Caron orkesterista kertova juttu, sillä häntä voi kutsua melodisen tangomusiikin kantaisäksi. Hänen kiehtovaan henkilöhistoriaansa kuuluu sellainen omituisuus, että hän sai tangosoittonsa vuoksi isältään parikymmentä vuota kestäneen porttikiellon lapsuudenkotiinsa. 

 Vähänkään tangomusiikin taustahistoriaan perehtyneet tietävät, miten runsas vuorovaikutus alkuaikojen muusikoilla oli toisiinsa, ja usein uraan mahtui monissa eri orkestereissa soittamista. Tangoblogin juttu luettelee liudan nimekkäitä muusikoita, joilta De Caro joko otti tai joille antoi vaikutteita.

Omana erikoisuutenaan hänellä oli torvella varustettu viulu, jonka tunnusomainen ääni erottuu äänilevyiltä selvästi. De Caron orkesterin levytykset jaetaan soittotyylinsä puolesta kolmeen jaksoon, joilta jokaiselta jutussa on linkit esimerkkikappaleisiin. Milongoissa De Caroa soitetaan nykyään varsin harvoin, joten nyt on tilaisuus paikata mahdollisesti vähäiseksi jäänyttä De Caron musiikin tuntemustaan tästä LINKISTÄ.

   

NÄKÖKANTA — Tangon perimmäinen tarkoitus? (Osa 1/4)

Tämän mielipidekirjoituksen kirjoitin  vuonna 2014, mutta se on mielestäni edelleen kurantti. Lainaus jutun alkusanoista: "Kysymys ´mitä tango on?´ voi tuottaa monenlaisia vastauksia, siinä missä kysymys ´mitä elämä on?´ Kummatkin ovat jollekin yhtä ja toiselle toista  ̶   ja näkemykset voivat olla kaukana toisistaan."

Mikä on sinun tangoasenteesi? Ainakin argentiinalaisten tanssijoiden ja paikallisten opettajien mielipide on poikkeuksetta, että tangossa "musiikki on etusijalla". Tango on siis liikkumista musiikin ehdoilla. Musiikin tulkinta ei kuitenkaan ole helppo tehtävä, ei varsinkaan jos ajatukset ovat liikaa kiinni kuvioissa. 

Blogijutussa siteerataan asiantuntijoiden ajatuksia ja esitellään aiheeseen johdattelevaa aineistoa.  LINKKI

ARTO & KIRSI ─ Tanssilattian monitaiturit

Mistä syntyy argentiinalaisen tangon tanssija?  Joskus hyvinkin odottamattomista lähtökohdista. Kuten IT-alalle suuntaavasta nuoresta nörtistä, jolla "liikuntauran huippusuoritus oli istuminen nappulaliigan vaihtopenkillä", tai jo teini-iässä kaupalliselle alalle tähdänneestä, aikuisena toistakymmentä vuotta vaativien kansainvälisten tehtävien tiukassa pyörteessä pakertaneesta naisesta. Puhumme Arto Leskisestä ja Kirsi Mattssonista, Helsingin seudulla vaikuttavasta argentiinalaisen tangon kokeneesta opettajapariskunnasta.

 

Perhekuva vuodelta 2010.

  

Täysiä työpäiviä tekevien, kahden alakouluikäisen pojanvesselin vanhempien saaminen yhteiseen haastattelu­hetkeen onnistui Aticossa, jonne isä tuli suoraan vanhemman pojan koripallo-ottelusta ja äiti saapui kahden työrupeaman väliajalla. 

SWING- JA KILPATANSSIA

"Olimme aikoinaan Timo Arstilan joukoissa tuomassa Boogie-Woogie-tanssin Suomeen". Tämä toteamus valottaa kuinka perusteellinen paneutuminen Swing-tansseihin oli jo takana, kun argentiinalainen tango astui kuvaan — ja koska Arto ja Kirsi olivat aloittaneet seurustelun jo lukiossa, heidän tanssiuransa kehittyivät pitkän matkaa identtisinä. Swing-tanssien hienouksia hiottiin vuosittaisella (1993-1997) osallistumisella kansainvälisesti maineikkaille Herrängin Dance Camp-viikoille, huippuojettajien ohjauksessa. Arto kertoo sieltä saneensa myös eräänlaisen musikaalisen herätyksen, eli oivalluksen "että voi tanssia musiikkia tulkiten".

Kilpatansseissa vuonna 2011.

 Alun perin tanssiharrastuksen kipinä syttyi Riutanharjulla  vuoden 1992 juhannustanssiaisissa koetusta ärtymyksestä siitä, että "muut parit viuhahtivat ohitse". Ensin mentiin lavatanssikursseille, mutta kohta oltiin jo tanssiseura Starin kilparokkikurssilla, ja pian aloitettiin myös kilpatanssitreenit. Näiden sekä Boogie-Woogien lisäksi repertuaariin kertyi sittemmin myös mm. Lindy Hop, West Coast Swing, Salsa, Bachata, Kizomba — ja Flamencoakin. Kilpatanssia harrastettiin B-luokkaan asti, ja olisi jatkettu siitäkin eteenpäin, mutta tanssien runsaudesta tuli jossakin vaiheessa pakko jotakin karsia, jolloin kilpatanssi veti lyhimmän korren.

STAR & AMIGOS DEL TANGO

Arto ja Kirsi eivät Tanssiurheiluseura Starissa jääneet pelkkään oppilaan rooliin. Melko pian he alkoivat saada vastuita, ja vuosien mittaan heistä tuli seuran keskeisiä kantavia voimia.  Arto on toiminut seuran puheenjohtajana ja Kirsi sekä taloudenhoitajana että huvitoimikuinnan vetäjänä. Molemmat ovat ahkeroineet Starissa pitkään myös valmentajina, lajeina Rock´n´Roll, Boogie-Woogie, kilpatanssi ja seuratanssit. Parikymmentä vuotta (1996-2016) he opettivat siellä myös argentiinalaista tangoa, jonka Arto nauraen kertoo aikoinaan "salakuljettaneensa" Starin ohjelmistoon.

Starin hallitusvastuiden jälkeen Arto oli Amigos del Tangon puheenjohtajana, hallituksessa sekä muissa aktiviteeteissa yhteensä kymmenkunta vuotta. Opetustoiminnan laajennuttua muuallekin, Artolla on kuvassa ollut myös Salsa, ja Kirsillä  puolestan niin monipuolinen paletti, että siitä jäljempänä.

Argentiinalaisen tangon opettajien kansainvälisellä leirillä Hollannissa vuonna 2012.

 Arto ja Kirsi ovat myös suorittaneet valmentajatutkintoja. Molemmat tanssiurheilun C-lajiosassa ja Rock´n´Roll:n taso I:ssa, ja Arto lisäksi Boogie-Woogien taso I:ssa. He ovat myös osallistuneet argentiinalaisen tangon opettajien kansainvälisiin koulutus­tilaisuuksiin.

ARGENTIINALAINEN TANGO

Missä vaiheessa argentiinalainen tango tuli kuvaan? "Jonkinlaisen herätyksen antoi Tango Passion -esityksen näkeminen 90-luvun puolessavälissä", Arto muistelee. Lajiin kiinni pääseminen oli kuitenkin vaivalloista, sillä Suomessa ei vielä ollut säännöllisiä kursseja. "Kaverilla oli argentiinalaisesta tangosta video, jota katseltiin ja yritettiin matkia". Alkuoppia antamaan löytyivät Raija Laine ja Petri Jyrkkä sekä Petri Kokko, jonka jälkeen parina-kolmena vuotena opettajina olivat Nina ja John Krook.

Tämän jälkeen Arto ja Kirsi alkoivat itse pitää Starissa argentiinalaisen tangon kursseja, hakien samalla ahkerasti lisäkoulutusta ulkomailta. "Hullun lailla koluttiin tangofestivaaleja", Arto muistelee. Käytiin putkeen peräkkäin viikon tangoleirejä, kuten Ruotsin Tango Campissa, Kööpenhaminassa, ja Hollannissa Eric Jorissenin kursseilla. Muillakin eurooppalaisilla leireillä vierailtiin ja Buenos Aireksessa käytiin pari kertaa.

Martin ja Claudia Birnbaumer-Gava (oik) Kappelin tanssiasissa 2003.

 Kansaivälisten tähtiopettajien luettelo, joiden opissa Arto ja Kirsi ovat olleet, on hengästyttävän pitkä. Jokaisen tyylistä ja opetuksesta on tarkka muistikuva ja täsmällinen mielipide. Suosikit ovat vuosien mittaan vaihdelleet, mutta jokaisen opista on jotakin jäänyt talteen. Alussa Eric Jorissen oli tärkeä esikuva, mutta moni muukin huippuopettaja on vaikuttanut heihin suuresti, ja luettelo on pitkä!

Arto luettelee opettajat Martin & Claudia Birnbaumer-Gava, Gustavo Naveira & Giselle Anne, Mariano "Chicho" Frumboli, Diego Reimer & Maria Belén Giachello, Sebastian Arce & Mariana Montes, Horacio ja Mora Godoy, Moira Castellano & Gastón Torelli, Michelle & Murat Erdemsel, Damián Essel & Nanzy Louzán, sekä Esteban Moreno & Claudia Codega — ja Kirsi jatkaa luetteloa nimillä Julio Balmaceda & Corina de la Rosaa, Eduardo Capussi & Mariana Flores, Javier Rodriguez & Geraldine Rojas ja Andrea Missé, Roberto Herrera & Natacha Poberaj, Aurora Lubiz & Jorge Firpo, Guillermo Merlo & Fernanda Ghi, Graciela Gonzales, Dana Frigoli & Pablo Villarranza.

Laajalla kouluttautumisella hankitun opin Arto tiivistää muutamaan perusasiaan. Ensinnäkin jokaisen oikeus ja velvollisuuskin on kehittää oma tyylinsä, oma näkemyksensä tanssistaan. Tärkeää on kuitenkin olla vahvasti omalla akselillaan. Mutta vahvan akselin vastakohtana viennin tulee olla kevyt.  Parhaimmillaan vienti ei myöskään ole yksipuolista toiminta, vaan taitava viejä pyrkii ´keskustelevaan´ tanssiin.

KURSSITARJONTAA

Arto ja Kirsi vetävät tangoryhmiä sunnuntaisin Myyrmäessä ja keskiviikkoisin Pakilassa, ja tiistaisin he pitävät Amigos del tango -seuran El Atico-salilla peräti kolme peräkkäistä tuntia: ensin alkeisryhmä, sitten tekniikkatunti kaikille tasoille, ja lopuksi keski- ja jatkotasolle viritetty luokka. Tämä järjestely antaa oppilaille mahdollisuuden osallistua useammalle tunnille, ja opettajat suorastaan kehottavat kertaamaan asioita osallistumalla myös ´alemmalle´tunnille

Arton ja Kirsin kursseilla argentiinalaisen tangon oppiminen alkaa "perustan rakentamisesta", johon kuuluu muutama keskeinen asia. Ensinnäkin pitää oppia tietämään, missä oma painopiste on. Pitää voida olla vahvasti omalla akselillaan, mutta vain kevyesti pariaan kohden — ja ´käsillä viennistä´ pitää oppia pois. Kun nämä perusteet alkavat hahmottua, voi alkaa hallita liikkeittensä energiaa, eli ´leikkiä dynamiikalla´.

Aloittelijan on ensin helpompi tanssia etäotteessa, mutta voi vähitellen oppia pysymään omalla akselillaan myös lähietäisyydellä, "jolloin kaikki muuttuukin helpommaksi", kuten Arto toteaa. Alusta asti pyritään painottamaan musiikkiin tanssimisen tärkeyttä. Tunnilla voidaan tekniikkaharjoitteita tehtäessä soittaa aloittelijan korvassa helpommin rytmittyvää, tarpeeksi hidasta musiikkia, esimerkiksi tekno- tai alternative tangoa tai jopa blues-musiikkia. Varsinaiseksi tanssimusiikiksi valitaan kuitenkin rauhallista perustangoa, tavoitteena tutustuttaa kurssilaiset ns. kultaisen kauden pääorkestereihin. Musiikin tulkinnassa korostetaan pehmeän ja voimakkaan liikekielen vaihtelua.

Koska Arto ja Kirsi kokevat itsensä ensisijaisesti argentiinalaisen tangon opettajiksi, he esiintyvät vain harvoin — ja silloin aina improvisoiden, ei koskaan etukäteiskoreografiaa noudattaen, "koska se jäykistäisi esityksen". 

YKSITYISOPETUSTA

Arto ja Kirsi antavat argentiinalaisessa tangossa myös yksityistunteja, sekä yhdessä että erikseen. Oppilaita on niin meiltä kuin muualta, ja monista kieli- ja kulttuuritaustoista. Tämä ei liene pelkää sattumaa, vaan heijastanee opettajien omaa laajaa kulttuuri- ja kieliharrastuneisuutta. Jälkimmäisestä keskusteltaessa vilahtavat ´pakollisten´ ruotsin ja englannin kielten lisäksi myös saksan ja espanjan kielet — ja Kirsillä vielä ranskan, italian, sekä japani.

Yksityistunnilla El Almacenissa vuonna 2011.

Heidän muistellessaan yksityisoppilaita, ohi vilahtavat —nimiä mainitsematta —tunnettuja balettitanssijoita, perulainen runoilija, Haikkolainen kuvataiteilija, saksalainen muusikko, Flamencon tanssijoita, sekä puolustuslajien harrastajia. Löytyypä kuuden vuoden takaisesta muistosta myös turkulainen, sittemmin tangoblogia kirjoittamaan ryhtynyt turkulainen tangon harrastaja kumppaneineen...

LIIKUNTARYHMIEN KIRJOA

Arto ja Kirsi kertovat yhdestä suusta, että he ovat tarkoituksella rajanneet argentiinalaisen tangon ´omaksi harrastuksekseen´, tarkoittaen että heidän toimeentulonsa ei ole sen varassa, ja Arto onkin edelleen vakituisessa työssään IT-alalla. Kirsillä tanssin ja liikunnan maailma veti niin voimakkaasti puoleensa, että hän jätti kaupallisen uransa ja ryhtyi Tanssin ja liikunnan ohjaajaksi.

Vauvatkin liikkuvat Kirsin tahdissa.

 Energisenä ihmisenä Kirsi ei tosiaankaan lepää laakereillaan, vaan vetää viikoittaan 34 eri ryhmää! Entiseen kaupalliseen uraputkeen ei enää ole kaipuuta, sillä "tämä on opettanut elämään hetkessä". Ohjauksessa on Pilates-, Bailatino-, Jooga-, Asahi ja Chiballryhmiä, ja onpa valikoimassa myös vauvatanssia.

Mutta, jos oikein ymmärsin, niin Kirsillä kuin Artolla ylitse kaiken muun on kuitenkin argentiinalainen tango!

Tätä tanssia ei mikään voita!